EU ja Nato http://joonamielonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/139169/all Thu, 29 Nov 2018 11:29:41 +0200 fi Republikaanijohtajan McConnellin Nato-kysymys on otettava vakavasti huomioon. http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264901-republikaanijohtajan-mcconnellin-nato-kysymys-on-otettava-vakavasti-huomioon <p><strong>Pääministeri Juha Sipilän Washingtonin-matkalla</strong> republikaanijohtaja <a href="https://www.is.fi/haku/?query=mitch+mcconnell">Mitch McConnell</a> teki Juha Sipilälle suoran kysymyksen, miksi Suomi ei liity Natoon? Sipilä totesi viitaten Elinkeinoelämän valtuuskunnan samana päivänä julkaisemaan kyselyyn, jonka mukaan vain 23 prosenttia suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä. Pääministeri selvensi Suomen asemaa myös laajemmassa geopoliittisessa merkityksessä.</p><p>MacConellin kysymys oli kuitenkin kohdistettu nimen omaan suomalaisille. Siksi olisi ollut ehkä tärkeää tarkastella laajemmin <u>kansallista turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaame ja vallitsevaa kansan mielialaa.</u></p><p>Vähän aiemmin on julkaistu niin ikään Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n <a href="https://www.verkkouutiset.fi/lahes-90-prosenttia-tyytyvaisia-tasavallan-presidentin-ulkopolitiikkaan/" target="_blank">arvo- ja asennetutkimus</a> jossa mitattiin myös suomalaisten asennoitumista Yhdysvaltoihin.</p><p>Nyt 47 prosenttia suomalaisista katsoo, että &rdquo;ongelmistaan huolimatta Yhdysvallat on länsimaisten arvojen keskeinen puolustaja maailmassa ja Suomellekin tärkeä kumppani&rdquo;. 27 prosenttia on eri mieltä väitteen kanssa. Vuonna 2009 vastaavan väitteen kanssa samaa mieltä oli 43 prosenttia ja eri mieltä 31 prosenttia suomalaisista.</p><p>Väitteen &rdquo;Yhdysvallat toimii maailmanpoliittisesti oikein ja ansaitsee myös suomalaisten tuen&rdquo; kanssa samaa mieltä on suomalaisista yhdeksän prosenttia ja eri mieltä 68 prosenttia.</p><p>Kun ottaa huomioon, että mainitut tiedot taloustutkimukselle ovat kerätty 24.9.&ndash;4.10.2018 välisenä aikana, on syytä uskoa, että nyt nuo luvut ovat muuttuneet. Yhdysvaltoja pidetään yhä enemmän länsimaisten arvojen keskeisenä puolustaja ja Natoon myönteisesti suhtauvien määrä on mitä ilmeisemmin kohoamassa.</p><p>Tämä on luonnollista seurausta Venäjän viimeaikaisista toimista.</p><p>USAn republikaanijohtajan kysymys tulisi ottaa Suomessa vakavasti huomioon.</p><p>Asia on erittäin tärkeä myös siksi, että <em>suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut alimmilleen 30 vuoteen ja alle 25-vuotiaista alle puolet arvioi, että Suomea pitäisi puolustaa aseellisesti epävarmassakin tilanteissa, ilmenee <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/265974-nuorten-maanpuolustustahdossa-kova-romahdus-kansanedustaja-huolestuttava-suunta">Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselytutkimuksesta.</a></em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Juha Sipilän Washingtonin-matkalla republikaanijohtaja Mitch McConnell teki Juha Sipilälle suoran kysymyksen, miksi Suomi ei liity Natoon? Sipilä totesi viitaten Elinkeinoelämän valtuuskunnan samana päivänä julkaisemaan kyselyyn, jonka mukaan vain 23 prosenttia suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä. Pääministeri selvensi Suomen asemaa myös laajemmassa geopoliittisessa merkityksessä.

MacConellin kysymys oli kuitenkin kohdistettu nimen omaan suomalaisille. Siksi olisi ollut ehkä tärkeää tarkastella laajemmin kansallista turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaame ja vallitsevaa kansan mielialaa.

Vähän aiemmin on julkaistu niin ikään Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n arvo- ja asennetutkimus jossa mitattiin myös suomalaisten asennoitumista Yhdysvaltoihin.

Nyt 47 prosenttia suomalaisista katsoo, että ”ongelmistaan huolimatta Yhdysvallat on länsimaisten arvojen keskeinen puolustaja maailmassa ja Suomellekin tärkeä kumppani”. 27 prosenttia on eri mieltä väitteen kanssa. Vuonna 2009 vastaavan väitteen kanssa samaa mieltä oli 43 prosenttia ja eri mieltä 31 prosenttia suomalaisista.

Väitteen ”Yhdysvallat toimii maailmanpoliittisesti oikein ja ansaitsee myös suomalaisten tuen” kanssa samaa mieltä on suomalaisista yhdeksän prosenttia ja eri mieltä 68 prosenttia.

Kun ottaa huomioon, että mainitut tiedot taloustutkimukselle ovat kerätty 24.9.–4.10.2018 välisenä aikana, on syytä uskoa, että nyt nuo luvut ovat muuttuneet. Yhdysvaltoja pidetään yhä enemmän länsimaisten arvojen keskeisenä puolustaja ja Natoon myönteisesti suhtauvien määrä on mitä ilmeisemmin kohoamassa.

Tämä on luonnollista seurausta Venäjän viimeaikaisista toimista.

USAn republikaanijohtajan kysymys tulisi ottaa Suomessa vakavasti huomioon.

Asia on erittäin tärkeä myös siksi, että suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut alimmilleen 30 vuoteen ja alle 25-vuotiaista alle puolet arvioi, että Suomea pitäisi puolustaa aseellisesti epävarmassakin tilanteissa, ilmenee Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselytutkimuksesta.

 

 

 

]]>
17 http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264901-republikaanijohtajan-mcconnellin-nato-kysymys-on-otettava-vakavasti-huomioon#comments EU ja Nato Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyö Transatlanttiset suhteet Thu, 29 Nov 2018 09:29:41 +0000 Reijo Paunonen http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264901-republikaanijohtajan-mcconnellin-nato-kysymys-on-otettava-vakavasti-huomioon
Entä nyt, Sauli Väinämö Niinistö? - osa 2: USA vs. Venäjä vs. Nato http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264618-enta-nyt-sauli-vainamo-niinisto-osa-2-usa-vs-venaja-vs-nato <p><a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kansa-luottaa-presidentti-niiniston-ulkopolitiikkaan-eva-n-kyselyssa-murska-arviot-sipilan-hallitukselle-ja-ulkoministeri-soinille/7175176#gs.KK3SQqE" target="_blank"><strong>EVAn kyselytutkimuksesta</strong></a>&nbsp;ilmenevä suomalaisten historiallisen vankkana jatkuva luottamus tasavallan presidenttiin ja entistä realistisemmaksi käyvä suhtautumisemme USA:han ja Venäjään näyttäisivät pohjaavan juurikin sellaiseen &#39;kaukaa viisas&#39;-ajatteluun, jota hahmottelin blogin ykkösosassa heti presidentinvaalien tulosten selvittyä tammikuussa 2018:&nbsp;</p><p>&quot;<em>Jätimme numeron 8 piirtäessämme turhat arvojohtaja-spekulaatiot vielä vähemmälle kuin Sauli Väinämö itse jätit kampanjasi loppumetreillä. Oivalsit aikuisten oikein, ettei kansa sittenkään kaipaa sisäpoliittista saati eettismoraalista unilukkaria ohi toimivaltasi. Kaipaamme ulkopolitiikan Johtajaa perustelemaan ja tekemään vaikeat päätökset puolestamme, niin kuin tehtävänkuvaasikin kuuluu</em>.&quot; -&nbsp;<a href="http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250162-enta-nyt-sauli-vainamo-niinisto" target="_blank"><strong>US Puheenvuoro 31.1.2018</strong></a>&nbsp; &nbsp;</p><p><br /><strong>Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvo- ja asennetutkimus</strong> marraskuu 2018 (MTVuutiset.fi):&nbsp;</p><p>1. &quot;<em><strong>Jopa 89 prosenttia</strong> suomalaisista antaa presidentti Sauli Niinistölle erittäin hyvän tai melko hyvän arvion ulkopolitiikan hoitamisesta.</em>&quot;&nbsp;</p><p>- Niinistön siis uskoakseni oletetaan hänen tarkoituksellisen kryptisen viestintänsä perusteella ikään kuin &#39;rivien välistä&#39; pitävän huolen siitä, että liki yltiöliittoutumattomuushenkisistä julkikannoista huolimatta ns. Nato-optio ihan aikuisten oikeastikin on ja pidetään hengissä - reaalisesti olemassaolevana, hyvin kulissien takana valmisteltuna, tarvittaessa mitä erilaisimpien potentiaalisten worst case -vaihtoehtoskenaarioiden toteutuessa kuin viimeisenä oljenkortena pikaisestikin aktivoitavana epävirallisena mutta itsestäänselvänä varaturvatakuunamme.&nbsp;</p><p>Ja tämän varaan rakennamme uskomme, ettei meidän tarvitse ärsyttää suurta ja mahtavaa itänaapuriamme liittoutumalla virallisesti osaksi puolustusjärjestöä, joka kumminkin sitten pahan paikan tullen varmaan pelastaa meidät. Tai ainakin sen syventyväksi EU-puolustusyhteistyöksi naamioitava uusulottuvuus. Joskus vaan konkretian tarve on selvästi huutavampi kuin tarkkaankin ennakoiden pohditut hiljaiset potentiaalit...&nbsp; &nbsp;</p><p>2. &quot;<em><strong>Yhdysvaltoihin luotetaan</strong>. Suomalaiset näkevät kumppanuuden Yhdysvaltain kanssa nyt hieman aiempaa tärkeämpänä. Lähes puolet, 47 prosenttia suomalaisista katsoo, että &rdquo;ongelmistaan huolimatta Yhdysvallat on länsimaisten arvojen keskeinen puolustaja maailmassa ja Suomellekin tärkeä kumppani&rdquo;. Vuonna 2009 väitteen kanssa samaa mieltä oli 43 prosenttia.</em>&quot;</p><p>- USA tunnetaan ja sen tiedetään olevan tämänhetkisestä populistijohdostaankin huolimatta isossa kuvassa pohjimmiltaan ihka omien suurten arvojemme eli länsimaisten ihmisoikeuksien ja demokratian ja vapauden korvaamattoman vahva globaali turva ja puolustaja. Poliittiset suhdanteet eivät heiluttele länsisuhteittemme perusteita, ajattelee kansa kaiketikin paremmin harkituin perustein kuin joskus aikoinaan julistettiin ylhäältäpäin virallista &#39;aitoa luottamusta ja naapurirakkautta&#39; yya-kumppaniamme Neuvostoliittoa kohtaan.&nbsp;</p><p>3. &quot;<em><strong>Suhtautuminen Venäjään on puolestaan viilentynyt</strong>. Vielä vuonna 2007 suomalaisista 37 prosenttia oli mieltä, että &#39;Suomen ei pitäisi ottaa kantaa sellaisiin kansainvälisiin kysymyksiin, jotka asettavat hyvät Venäjä-suhteemme vaakalaudalle&#39;. Nyt samaa mieltä on kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän</em>.&quot;</p><p>- Venäjää kohtaan tunnettua epäluuloa ja sen realismirajapintoja voisi ehkä yrittää ymmärtää ja analysoida hieman irtonaisemman pohdinnan kautta.</p><p><strong>Otetaanpa tarkastelutulokulmaksi geopoliittisen kommunikaation retoriikkakoprofagismin observointiongelmakentän osa-alue</strong>, joka tunnetaan ns. ismi-sarkana:&nbsp;Ajatellaan vaikkapa viime aikojen ilmeisen masinoitua mediahuomiota sinällään suhteellisen viattomille yksittäistapauksille, joissa itänaapuriamme on yritetty syyllistää milloin mistäkin synnistä lentokoneen putoamisista laivojen uppoamisiin ja pieniin vihreisiin verkkareihin ilman, että läntiset tahot ovat suostuneet juurikaan paljastamaan tapauskohtaisten todistusaineistojensa ja datavarantojensa perinpohjaisempia koostumisrakenteita ja hankintaproseduureja tai käytössä olleita Kremlin tiedustelupalvelujen omassa tutkinnassaan kipeästi tarvitsemia läntisiä vakoiluteknologiaspeksejä. - <em>Mikähän helkutti siinä on, että</em>&nbsp;nyt jopa pieni tähän asti melko sympaattiseksi luokiteltu ja aiemmin kovasti rauhaarakastanut Suomi-neitokin on kätkenyt kylmenneeseen sydämeensä teknistieteellisen tiedonhankintaedistyksen tarkemmat kuvaukset muka tietoonsa saamastaan täysin aiheettomasta rajanaapurin lentoliikenteen tutkahäirintäepäilystä?&nbsp;</p><p>- Syytös ilman todisteita ja vapaata pääsyä tutkinta-aineistoon tarkoittaa syytetyn syyttömyyttä, toteaa Venäjä! Kreml ei ole raastupa, siis ilman syyttajän, tutkinnanjohtajan ja istuvan tuomarin ja valamiehistön oikeuksia. Onkohan meillä unohdettu, minkä tunnustaminen on viisauden alku? Siperiastako faktanjälkeistarkistusta taas odotellaan...&nbsp;</p><p>- Vaan eipä kyllä taida tuollainen tiedustelu-umpimielisyys vastavuoroisesti juuri herättää luottamusta itänaapurissammekaan meidän suuntaan! Ei ainakaan yhtään enempää kuin herätti Venäjän luottamusta taantumus-Eurooppaa kohtaan vaikkapa laajalti uutisoitu Skripalien taannoinen pahoinvointikohtaus Salisburyssa Lännen ilmastonmuutosviruksia hengitettyään. Ja siitäkin Länsi keksi syyttää anglikaanisen katedraalin satunnaisia venäläisiä pyhiinvaeltajia ja jopa meidän naapurimme puolustustiedustelua. Sillä inhimillisesti koskettavalla seuraamuksella muuten, että tuon Voiton päivän rauhanmitalein palkitun sankarijärjestön humanistisesti suuntautunut johtaja sairastui Putinin syvästä osanotosta kuultuaan äkillisesti pitkäaikaiseen vaikeaan sairauteen, johon hän sitten hyvin pikaisesti menehtyikin.&nbsp;<strong>Viestintuojaa tai lähettäjää ei </strong>sentään ole tässä tapauksessa vielä ehditty syyllistää ja vaatimaan päätä vadille... - ks. <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/265326-putinin-vakoilupaallikko-igor-korobov-kuollut" target="_blank"><strong>uusisuomi.fi/putinin-vakoilupaallikko-igor-korobov-kuollut</strong></a>&nbsp;</p><p>Tuollaisia lähes toiveajatteluita kuullessa tulee mieleen, että varmaan myös <a href="http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216017-trumpin-ja-putinin-kuolema-suru-uutinen-liian-myohaan" target="_blank"><em>tieto Trumpin ja Putinin kuolemasta olisi monille suru-uutinen liian myöhään</em></a>.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Lue myös:&nbsp;<a href="http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250162-enta-nyt-sauli-vainamo-niinisto" target="_blank">Entä nyt, Sauli Väinämö Niinistö? - osa 1</a>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EVAn kyselytutkimuksesta ilmenevä suomalaisten historiallisen vankkana jatkuva luottamus tasavallan presidenttiin ja entistä realistisemmaksi käyvä suhtautumisemme USA:han ja Venäjään näyttäisivät pohjaavan juurikin sellaiseen 'kaukaa viisas'-ajatteluun, jota hahmottelin blogin ykkösosassa heti presidentinvaalien tulosten selvittyä tammikuussa 2018: 

"Jätimme numeron 8 piirtäessämme turhat arvojohtaja-spekulaatiot vielä vähemmälle kuin Sauli Väinämö itse jätit kampanjasi loppumetreillä. Oivalsit aikuisten oikein, ettei kansa sittenkään kaipaa sisäpoliittista saati eettismoraalista unilukkaria ohi toimivaltasi. Kaipaamme ulkopolitiikan Johtajaa perustelemaan ja tekemään vaikeat päätökset puolestamme, niin kuin tehtävänkuvaasikin kuuluu." - US Puheenvuoro 31.1.2018   


Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvo- ja asennetutkimus marraskuu 2018 (MTVuutiset.fi): 

1. "Jopa 89 prosenttia suomalaisista antaa presidentti Sauli Niinistölle erittäin hyvän tai melko hyvän arvion ulkopolitiikan hoitamisesta.

- Niinistön siis uskoakseni oletetaan hänen tarkoituksellisen kryptisen viestintänsä perusteella ikään kuin 'rivien välistä' pitävän huolen siitä, että liki yltiöliittoutumattomuushenkisistä julkikannoista huolimatta ns. Nato-optio ihan aikuisten oikeastikin on ja pidetään hengissä - reaalisesti olemassaolevana, hyvin kulissien takana valmisteltuna, tarvittaessa mitä erilaisimpien potentiaalisten worst case -vaihtoehtoskenaarioiden toteutuessa kuin viimeisenä oljenkortena pikaisestikin aktivoitavana epävirallisena mutta itsestäänselvänä varaturvatakuunamme. 

Ja tämän varaan rakennamme uskomme, ettei meidän tarvitse ärsyttää suurta ja mahtavaa itänaapuriamme liittoutumalla virallisesti osaksi puolustusjärjestöä, joka kumminkin sitten pahan paikan tullen varmaan pelastaa meidät. Tai ainakin sen syventyväksi EU-puolustusyhteistyöksi naamioitava uusulottuvuus. Joskus vaan konkretian tarve on selvästi huutavampi kuin tarkkaankin ennakoiden pohditut hiljaiset potentiaalit...   

2. "Yhdysvaltoihin luotetaan. Suomalaiset näkevät kumppanuuden Yhdysvaltain kanssa nyt hieman aiempaa tärkeämpänä. Lähes puolet, 47 prosenttia suomalaisista katsoo, että ”ongelmistaan huolimatta Yhdysvallat on länsimaisten arvojen keskeinen puolustaja maailmassa ja Suomellekin tärkeä kumppani”. Vuonna 2009 väitteen kanssa samaa mieltä oli 43 prosenttia."

- USA tunnetaan ja sen tiedetään olevan tämänhetkisestä populistijohdostaankin huolimatta isossa kuvassa pohjimmiltaan ihka omien suurten arvojemme eli länsimaisten ihmisoikeuksien ja demokratian ja vapauden korvaamattoman vahva globaali turva ja puolustaja. Poliittiset suhdanteet eivät heiluttele länsisuhteittemme perusteita, ajattelee kansa kaiketikin paremmin harkituin perustein kuin joskus aikoinaan julistettiin ylhäältäpäin virallista 'aitoa luottamusta ja naapurirakkautta' yya-kumppaniamme Neuvostoliittoa kohtaan. 

3. "Suhtautuminen Venäjään on puolestaan viilentynyt. Vielä vuonna 2007 suomalaisista 37 prosenttia oli mieltä, että 'Suomen ei pitäisi ottaa kantaa sellaisiin kansainvälisiin kysymyksiin, jotka asettavat hyvät Venäjä-suhteemme vaakalaudalle'. Nyt samaa mieltä on kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän."

- Venäjää kohtaan tunnettua epäluuloa ja sen realismirajapintoja voisi ehkä yrittää ymmärtää ja analysoida hieman irtonaisemman pohdinnan kautta.

Otetaanpa tarkastelutulokulmaksi geopoliittisen kommunikaation retoriikkakoprofagismin observointiongelmakentän osa-alue, joka tunnetaan ns. ismi-sarkana: Ajatellaan vaikkapa viime aikojen ilmeisen masinoitua mediahuomiota sinällään suhteellisen viattomille yksittäistapauksille, joissa itänaapuriamme on yritetty syyllistää milloin mistäkin synnistä lentokoneen putoamisista laivojen uppoamisiin ja pieniin vihreisiin verkkareihin ilman, että läntiset tahot ovat suostuneet juurikaan paljastamaan tapauskohtaisten todistusaineistojensa ja datavarantojensa perinpohjaisempia koostumisrakenteita ja hankintaproseduureja tai käytössä olleita Kremlin tiedustelupalvelujen omassa tutkinnassaan kipeästi tarvitsemia läntisiä vakoiluteknologiaspeksejä. - Mikähän helkutti siinä on, että nyt jopa pieni tähän asti melko sympaattiseksi luokiteltu ja aiemmin kovasti rauhaarakastanut Suomi-neitokin on kätkenyt kylmenneeseen sydämeensä teknistieteellisen tiedonhankintaedistyksen tarkemmat kuvaukset muka tietoonsa saamastaan täysin aiheettomasta rajanaapurin lentoliikenteen tutkahäirintäepäilystä? 

- Syytös ilman todisteita ja vapaata pääsyä tutkinta-aineistoon tarkoittaa syytetyn syyttömyyttä, toteaa Venäjä! Kreml ei ole raastupa, siis ilman syyttajän, tutkinnanjohtajan ja istuvan tuomarin ja valamiehistön oikeuksia. Onkohan meillä unohdettu, minkä tunnustaminen on viisauden alku? Siperiastako faktanjälkeistarkistusta taas odotellaan... 

- Vaan eipä kyllä taida tuollainen tiedustelu-umpimielisyys vastavuoroisesti juuri herättää luottamusta itänaapurissammekaan meidän suuntaan! Ei ainakaan yhtään enempää kuin herätti Venäjän luottamusta taantumus-Eurooppaa kohtaan vaikkapa laajalti uutisoitu Skripalien taannoinen pahoinvointikohtaus Salisburyssa Lännen ilmastonmuutosviruksia hengitettyään. Ja siitäkin Länsi keksi syyttää anglikaanisen katedraalin satunnaisia venäläisiä pyhiinvaeltajia ja jopa meidän naapurimme puolustustiedustelua. Sillä inhimillisesti koskettavalla seuraamuksella muuten, että tuon Voiton päivän rauhanmitalein palkitun sankarijärjestön humanistisesti suuntautunut johtaja sairastui Putinin syvästä osanotosta kuultuaan äkillisesti pitkäaikaiseen vaikeaan sairauteen, johon hän sitten hyvin pikaisesti menehtyikin. Viestintuojaa tai lähettäjää ei sentään ole tässä tapauksessa vielä ehditty syyllistää ja vaatimaan päätä vadille... - ks. uusisuomi.fi/putinin-vakoilupaallikko-igor-korobov-kuollut 

Tuollaisia lähes toiveajatteluita kuullessa tulee mieleen, että varmaan myös tieto Trumpin ja Putinin kuolemasta olisi monille suru-uutinen liian myöhään.  

 

Lue myös: Entä nyt, Sauli Väinämö Niinistö? - osa 1 

]]>
2 http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264618-enta-nyt-sauli-vainamo-niinisto-osa-2-usa-vs-venaja-vs-nato#comments EU ja Nato Sauli Niinistö Suomen ulkopolitiikka Turpo USA ja Venäjä Trump ja Putin Fri, 23 Nov 2018 10:55:34 +0000 Veikko Savolainen http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264618-enta-nyt-sauli-vainamo-niinisto-osa-2-usa-vs-venaja-vs-nato
Putin & Trump: Match Made in Hell http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258133-putin-trump-match-made-in-hell <p>Mieleeni on ikuisesti syöpynyt yksi yläasteen historiantunti, jolloin lähes kuusikymppinen opettajamme totesi kovin itsevarmasti, että Venäjä olisi vuoteen 2020 mennessä sekä NATOn jäsen että EU:n kiinteä yhteistyökumppani. Näin jälkiviisaana olisi helppo todeta, että opettajani käyttäytyi naiivisti, mutta vuonna 2011 Euroopan tulevaisuus näytti huomattavasti nykyisempää valoisammalta.</p><p>Huolimatta vuonna 2008 käydystä Georgian sodasta näytti tosiaan siltä, että heikentyvä Venäjä lähentyisi entistä kiinteämmin Euroopan Unionia, ja pyrkisi luomaan voimablokin tämän kanssa haastaakseen nopeasti teollistuvat Aasian tiikerit.</p><p>Lopputulos oli kuitenkin kaikkea muuta. Sen sijaan, että olisimme Chamberlainia lainaten saaneet rauhan Eurooppaan, olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa uusi kylmä sota on päivä päivältä lähempänä. Samaan aikaan eurooppalainen yhtenäisyys on uhattuna, kun EU-vastaisuus saa jatkuvasti enemmän kannatusta, ja demokraattiset perusperiaatteet eivät ole enää itsestäänselvyys edes unionin sisällä.</p><p>Sama äärioikeiston uudelleennousu, joka on ravistellut Eurooppaa viimeiset puoli vuosikymmentä, siivitti Yhdysvalloissa valtaan supernaiviin Donald Trumpin, joka tuntuu viis veisaavan ulko- ja sisäpolitiikan yhteisistä pelisäännöistä. Hänelle kaikki, mikä ei ole hänen omien etujensa mukaista, on yksinkertaisesti #baddeal.</p><p>Aikaisemmin heikkenevän Venäjän näkökulmasta asiat eivät kuitenkaan voisi olla paremmin. Eurooppalainen hajaannus tarkoittaa heikompaa vastustajaa naapurissa ja ystävämielinen b-luokan presidentti Yhdysvalloissa pitää samalla maailmanpoliisin aisoissa. Edes NATOn turvatakuut eivät välttämättä ole Putinille kohta este, sillä Trump on viimeksi tänään uhannut vetää Yhdysvallat sotilasliitosta.</p><p>Suomalaisten onkin pidettävä huolta siitä, ettei käteemme jää pelkästään Musta-Pekka, kun Trump ja Putin tapaavat ensi viikon maanantaina Helsingissä. Monella tapaa tilanne muistuttaa 20- ja 30-lukuja, jolloin Suomi yritti epätoivoisesti löytää liittolaisia kasvavaa Neuvostoliiton uhkaa vastaan, mutta sai Pohjoismailta ja Itä-Euroopalta pelkkää kylmää kättä.</p><p>NATO ei siis tule tulevaisuudessakaan olemaan suomalaisille realistinen vaihtoehto. Liiton toiminta on aina ollut täysin riippuvainen Yhdysvaltojen tarjoamasta tuesta ja intresseistä Euroopassa, mutta nykytilanteessa molemmat tuntuvat olevan yhden twiitin päästä menetetystä. Eurooppalainen armeija on tässä vaiheessa ainoa turvatakuu, jonka Suomi voi saada, mutta ainakaan tällä hetkellä sitä eivät Suomen lisäksi tue muut EU-maat kuin Ranska ja Itävalta.</p><p>Halusimme siis tai emme, Suomen ja Euroopan tulevaisuus päätetään ainakin jossain määrin ensi maanantaina. Niinistön ja muiden diplomaattien on paras pysyä valppaana, sillä pahimmassa tapauksessa Helsingissä luodaan uusi kassakaappisopimus, jossa Balttian maat ja Suomi kuuluu erään Vladimir Vladimirovitch Putinin valtapiirin.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mieleeni on ikuisesti syöpynyt yksi yläasteen historiantunti, jolloin lähes kuusikymppinen opettajamme totesi kovin itsevarmasti, että Venäjä olisi vuoteen 2020 mennessä sekä NATOn jäsen että EU:n kiinteä yhteistyökumppani. Näin jälkiviisaana olisi helppo todeta, että opettajani käyttäytyi naiivisti, mutta vuonna 2011 Euroopan tulevaisuus näytti huomattavasti nykyisempää valoisammalta.

Huolimatta vuonna 2008 käydystä Georgian sodasta näytti tosiaan siltä, että heikentyvä Venäjä lähentyisi entistä kiinteämmin Euroopan Unionia, ja pyrkisi luomaan voimablokin tämän kanssa haastaakseen nopeasti teollistuvat Aasian tiikerit.

Lopputulos oli kuitenkin kaikkea muuta. Sen sijaan, että olisimme Chamberlainia lainaten saaneet rauhan Eurooppaan, olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa uusi kylmä sota on päivä päivältä lähempänä. Samaan aikaan eurooppalainen yhtenäisyys on uhattuna, kun EU-vastaisuus saa jatkuvasti enemmän kannatusta, ja demokraattiset perusperiaatteet eivät ole enää itsestäänselvyys edes unionin sisällä.

Sama äärioikeiston uudelleennousu, joka on ravistellut Eurooppaa viimeiset puoli vuosikymmentä, siivitti Yhdysvalloissa valtaan supernaiviin Donald Trumpin, joka tuntuu viis veisaavan ulko- ja sisäpolitiikan yhteisistä pelisäännöistä. Hänelle kaikki, mikä ei ole hänen omien etujensa mukaista, on yksinkertaisesti #baddeal.

Aikaisemmin heikkenevän Venäjän näkökulmasta asiat eivät kuitenkaan voisi olla paremmin. Eurooppalainen hajaannus tarkoittaa heikompaa vastustajaa naapurissa ja ystävämielinen b-luokan presidentti Yhdysvalloissa pitää samalla maailmanpoliisin aisoissa. Edes NATOn turvatakuut eivät välttämättä ole Putinille kohta este, sillä Trump on viimeksi tänään uhannut vetää Yhdysvallat sotilasliitosta.

Suomalaisten onkin pidettävä huolta siitä, ettei käteemme jää pelkästään Musta-Pekka, kun Trump ja Putin tapaavat ensi viikon maanantaina Helsingissä. Monella tapaa tilanne muistuttaa 20- ja 30-lukuja, jolloin Suomi yritti epätoivoisesti löytää liittolaisia kasvavaa Neuvostoliiton uhkaa vastaan, mutta sai Pohjoismailta ja Itä-Euroopalta pelkkää kylmää kättä.

NATO ei siis tule tulevaisuudessakaan olemaan suomalaisille realistinen vaihtoehto. Liiton toiminta on aina ollut täysin riippuvainen Yhdysvaltojen tarjoamasta tuesta ja intresseistä Euroopassa, mutta nykytilanteessa molemmat tuntuvat olevan yhden twiitin päästä menetetystä. Eurooppalainen armeija on tässä vaiheessa ainoa turvatakuu, jonka Suomi voi saada, mutta ainakaan tällä hetkellä sitä eivät Suomen lisäksi tue muut EU-maat kuin Ranska ja Itävalta.

Halusimme siis tai emme, Suomen ja Euroopan tulevaisuus päätetään ainakin jossain määrin ensi maanantaina. Niinistön ja muiden diplomaattien on paras pysyä valppaana, sillä pahimmassa tapauksessa Helsingissä luodaan uusi kassakaappisopimus, jossa Balttian maat ja Suomi kuuluu erään Vladimir Vladimirovitch Putinin valtapiirin.

 

 

 

]]>
42 http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258133-putin-trump-match-made-in-hell#comments Kotimaa Donald Trump Vladimir Putin EU ja Nato Turpo Thu, 12 Jul 2018 13:58:24 +0000 Markus Myllyniemi http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258133-putin-trump-match-made-in-hell
EUn hoidettava itse puolustuksensa http://emailjuuso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258124-eun-hoidettava-itse-puolustuksensa <p>++++++++++ Presidentti Trump on taas käynyt neuvomassa EUta kuin takapihansa skunkkeja. On käsittämätöntä, että USA saa esiintyä toisella mantereella kuin olisi osa EUta. Ohessa Donaldin twiitti:</p><p>&nbsp;</p><p>Donald J. Trump ✔ @realDonaldTrump ....On top of it all, Germany just started paying Russia, the country they want protection from, Billions of Dollars for their Energy needs coming out of a new pipeline from Russia. Not acceptable! All NATO Nations must meet their 2% commitment, and that must ultimately go to 4%!</p><p>&nbsp;</p><p>EUn on aika kehittää oma aseteollisuutensa ja hoitaa puolustuksensa ilman USAta. On parasta laittaa nuo 4% BKTsta Euroopan oman aseteollisuuden kehittämiseen. Täällä on kaikki tarvittava osaaminen. Emme myöskään tarvitse tänne vieraan vallan sotilaita. Vain lökäpöksyiset eurooppalaiset miehet haluavat ulkoistaa EUn puolustuksen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ++++++++++ Presidentti Trump on taas käynyt neuvomassa EUta kuin takapihansa skunkkeja. On käsittämätöntä, että USA saa esiintyä toisella mantereella kuin olisi osa EUta. Ohessa Donaldin twiitti:

 

Donald J. Trump ✔ @realDonaldTrump ....On top of it all, Germany just started paying Russia, the country they want protection from, Billions of Dollars for their Energy needs coming out of a new pipeline from Russia. Not acceptable! All NATO Nations must meet their 2% commitment, and that must ultimately go to 4%!

 

EUn on aika kehittää oma aseteollisuutensa ja hoitaa puolustuksensa ilman USAta. On parasta laittaa nuo 4% BKTsta Euroopan oman aseteollisuuden kehittämiseen. Täällä on kaikki tarvittava osaaminen. Emme myöskään tarvitse tänne vieraan vallan sotilaita. Vain lökäpöksyiset eurooppalaiset miehet haluavat ulkoistaa EUn puolustuksen.

]]>
32 http://emailjuuso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258124-eun-hoidettava-itse-puolustuksensa#comments EU ja Nato Thu, 12 Jul 2018 10:00:43 +0000 Juha Hämäläinen http://emailjuuso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258124-eun-hoidettava-itse-puolustuksensa
Viikko joka muutti maailmanpolitiikan http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255175-viikko-joka-muutti-maailmanpolitiikan <p>Tämä viikko on jo perjantaihin mennessä ehtinyt muuttaa maailmanpolitiikan asetelmia tavoilla, joiden vaikutukset heijastuvat vielä kauas tulevaisuuteen. Tilanne on haastava myös läntiselle Euroopalle, joka joutuu nopeasti miettimään uusiksi omat strategiset linjauksensa.</p><p><em>Toinenkin öykkäri</em></p><p>Viime vuodet ympäröivä maailma on joutunut seuraamaan levottomana Venäjän aggressiivisia suurvaltapyrkimyksiä. Maa on tunkeutunut sotilaallisesti Georgiaan ja Ukrainaan, lähettänyt joukkojaan Syyriaan, käyttänyt valtavasti resursseja armeijan modernisointiin, uhonnut ydinaseillaan, häirinnyt muiden maiden liikkeitä, trollannut ja hakkeroinut, lietsonut autoritaarista nationalismia ja listinyt ihmisiä muissa maissa. Linja huipentui presidentti <em>Putinin</em> hekumointiin maan todellisilla ja kuvitelluilla superaseilla maaliskuussa.</p><p>Venäjän politiikan hintana ovat olleet suhteiden huonontuminen länsimaihin, läntisten yritysten vetäytyminen maasta, taloussanktiot ja paheneva niukkuus niin valtion kuin tavallisten kansalaisten keskuudessa. Viime aikoihin saakka hallinto on kuitenkin vakuuttanut maan kykyä kestää taloudellista painostusta ja kansalaisten uhrivalmiutta Venäjän suuruuden nimissä.</p><p>Entä tilanne nyt? Tiistaina Donald <em>Trump</em> irtisanoutui Iranin ydinaseita koskevasta monenkeskisestä sopimuksesta. Samalla hän vaati Iranilta täyskäännöstä maan politiikkaan ja lupasi tukea maan hallinnon kaatamispyrkimyksiä. Runsas vuorokausi myöhemmin Israelin ja Iranin joukot tulittivat toisiaan tuntikausia Golanin alueella. Maailmalla pelätään sotatoimien leviämistä koko lähi-idän alueelle ja USA:n julistamien sanktioiden aiheuttamia menetyksiä niin Iranille kuin amerikkalaisille ja muille länsimaisille yrityksille.</p><p>Yhdysvaltain johto on siis ryhtynyt harjoittamaan hyvin samanlaista pelisäännöistä piittaamatonta aggressiivista voimapolitiikkaa kuin mistä Vladimir Putinin Venäjä on opittu tuntemaan. Roolien vaihtumista kuvaa hyvin se, että vähän aikaa sitten Kreml oli jäämässä Pohjois-Korean verisen tyrannin viimeiseksi ystäväksi. Nyt Donald Trump tuskin malttaa odottaa pääsyä kättelemään tuota miestä.</p><p><em>Onko Venäjä muuttamassa linjaansa?</em></p><p>Moskovassa julkistettiin maanantaina presidentti Putinin neljännen presidenttikauden päätavoitteet. Niissä painottuvat yllättävän vahvasti maan talouden kuntoonsaattaminen ja kansalaisten elinehtojen parantaminen. Ohjelmaan on sisällytetty myös selkeät numeeriset tavoitteet. Käytännössä tavoitteita ei voida saavuttaa ilman talouspakotteiden purkamista ja maan ulkomaisten taloussuhteiden normalisointia.</p><p>Muutoksia näyttää tapahtuvan myös kulttuurisella tasolla. Tämänvuotinen voiton päivän paraati toteutettiin perinteisin menoin ilman näkyviä äärinationalistisia ylilyöntejä, Putinin puhe oli hänelle epätyypillisen pehmeäsävyinen ja joukotkin ilmoittautuivat pitkästä aikaa jälleen epätsaarillisesti &rdquo;toveri&rdquo; Putinille.</p><p>Muutosten taustalla ovat varmasti sekä maan elinkeinoelämän ja eri hallinnonalojen taholta tulevat paineet että laajat kartoitukset kansalaisten mielialojen kehittymisestä. Valtaryhmittymä on todennäköisesti havainnut, että sen on asemiensa säilyttämiseksi pakko muuttaa tyyliään. Lisäksi varusteluun ja ulkomaisiin sotilasoperaatioihin käytettävissä olevat rahavarat ovat todennäköisesti alkaneet ehtyä kiihtyvällä vauhdilla.</p><p>Liian sinisilmäisesti Kremlin uusiin linjauksiin ei pidä suhtautua. Kansainväliset tilanteet voivat muuttua nopeasti ja avata Venäjälle iskupaikkoja pienemmilläkin resursseilla. Kreml voi myös yrittää tuudittaa muut osapuolet hyvän olon tunteeseen peittäen samalla esimerkiksi jalkapallon MM-kisojen jälkeiseen aikaan ajoitetut uudet operaatiot. Todennäköisimpänä pidän kuitenkin sitä, että maan resurssien puute on todellinen ja että se hillitsee ainakin jonkin aikaa tehokkaasti maan johdon uusia riskinottohaluja.</p><p><em>Miten länsi-Euroopan tulisi reagoida?</em></p><p>Länsi-Euroopalta uusi tilanne vaatii oman strategian nopeaa ja viisasta uudelleenarviointia. Viime vuodet alue on joutunut torjumaan Venäjän yrityksiä horjuttaa sekä atlanttista että EU:n sisäistä yhtenäisyyttä. &nbsp;Niihin toki kannattaa varautua jatkossakin, mutta nyt Trumpin hallinto on Iran-ratkaisullaan hajoittanut läntisen rintaman ihan oma-aloitteisesti.</p><p>Tästä eteenpäin on syytä toivoa, että läntisen Euroopan maat pitävät kiinni Iran-sopimuksesta ja kehottavat Yhdysvaltojakin harkitsemaan paluuta monenkeskiseen yhteistyöhön lähi-idän tilanteen rauhoittamiseksi ja ydinaseiden leviämisen ehkäisemiseksi alueella. Venäjän halu keskittyä lähivuodet rauhanomaiseen rakennustyöhön kannattaisi ehkä testata tarjoamalla esimerkiksi mahdollisuutta uusiin keskusteluihin Ukrainan ja Syyrian tilanteista. Tätä kautta selviäisi, onko Venäjällä valmiutta sellaisiin myönnytyksiin, jotka tarjoaisivat mahdollisuuden ryhtyä vähitellen purkamaan maata kohtaan suunnattuja talouspakotteita.</p><p>Eräs yhteinen intressi Venäjän ja länsi-Euroopan välille voi syntyä Iranin tulevasta asemasta. Valkoinen talo haluaa selvästi saada maan hallinnon kaatumaan niin, että Iran palaisi takaisin Yhdysvaltojen etupiiriin. Länsi-Eurooppa ei rakasta Iranin klerikaalista hallintoa, mutta vielä vähemmän se haluaa Yhdysvaltojen uusimperialistisen politiikan aiheuttamaa suursotaa lähi-itään. Venäjä puolestaan ei varmastikaan halua Yhdysvaltojen määräysvallassa olevaa maata Kaspian meren etelärannoille. &nbsp;</p><p>Pohjimmaltaan toki atlanttinen yhteistyö on sekä Yhdysvaltojen että läntisen Euroopan turvallisuuden ja kehityksen tärkein perusta, eikä sitä pidä kyseenalaistaa jatkossakaan. Siihen nähden Trumpin ja häen nykyisen neuvonantajakuntansa otteita kannattaa pitää lähinnä tilapäisenä häiriötekijänä, josta päästään toivottavasti mahdollisimman pikaisesti eroon. Ainakin tarve siihen kasvaa viikko viikolta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä viikko on jo perjantaihin mennessä ehtinyt muuttaa maailmanpolitiikan asetelmia tavoilla, joiden vaikutukset heijastuvat vielä kauas tulevaisuuteen. Tilanne on haastava myös läntiselle Euroopalle, joka joutuu nopeasti miettimään uusiksi omat strategiset linjauksensa.

Toinenkin öykkäri

Viime vuodet ympäröivä maailma on joutunut seuraamaan levottomana Venäjän aggressiivisia suurvaltapyrkimyksiä. Maa on tunkeutunut sotilaallisesti Georgiaan ja Ukrainaan, lähettänyt joukkojaan Syyriaan, käyttänyt valtavasti resursseja armeijan modernisointiin, uhonnut ydinaseillaan, häirinnyt muiden maiden liikkeitä, trollannut ja hakkeroinut, lietsonut autoritaarista nationalismia ja listinyt ihmisiä muissa maissa. Linja huipentui presidentti Putinin hekumointiin maan todellisilla ja kuvitelluilla superaseilla maaliskuussa.

Venäjän politiikan hintana ovat olleet suhteiden huonontuminen länsimaihin, läntisten yritysten vetäytyminen maasta, taloussanktiot ja paheneva niukkuus niin valtion kuin tavallisten kansalaisten keskuudessa. Viime aikoihin saakka hallinto on kuitenkin vakuuttanut maan kykyä kestää taloudellista painostusta ja kansalaisten uhrivalmiutta Venäjän suuruuden nimissä.

Entä tilanne nyt? Tiistaina Donald Trump irtisanoutui Iranin ydinaseita koskevasta monenkeskisestä sopimuksesta. Samalla hän vaati Iranilta täyskäännöstä maan politiikkaan ja lupasi tukea maan hallinnon kaatamispyrkimyksiä. Runsas vuorokausi myöhemmin Israelin ja Iranin joukot tulittivat toisiaan tuntikausia Golanin alueella. Maailmalla pelätään sotatoimien leviämistä koko lähi-idän alueelle ja USA:n julistamien sanktioiden aiheuttamia menetyksiä niin Iranille kuin amerikkalaisille ja muille länsimaisille yrityksille.

Yhdysvaltain johto on siis ryhtynyt harjoittamaan hyvin samanlaista pelisäännöistä piittaamatonta aggressiivista voimapolitiikkaa kuin mistä Vladimir Putinin Venäjä on opittu tuntemaan. Roolien vaihtumista kuvaa hyvin se, että vähän aikaa sitten Kreml oli jäämässä Pohjois-Korean verisen tyrannin viimeiseksi ystäväksi. Nyt Donald Trump tuskin malttaa odottaa pääsyä kättelemään tuota miestä.

Onko Venäjä muuttamassa linjaansa?

Moskovassa julkistettiin maanantaina presidentti Putinin neljännen presidenttikauden päätavoitteet. Niissä painottuvat yllättävän vahvasti maan talouden kuntoonsaattaminen ja kansalaisten elinehtojen parantaminen. Ohjelmaan on sisällytetty myös selkeät numeeriset tavoitteet. Käytännössä tavoitteita ei voida saavuttaa ilman talouspakotteiden purkamista ja maan ulkomaisten taloussuhteiden normalisointia.

Muutoksia näyttää tapahtuvan myös kulttuurisella tasolla. Tämänvuotinen voiton päivän paraati toteutettiin perinteisin menoin ilman näkyviä äärinationalistisia ylilyöntejä, Putinin puhe oli hänelle epätyypillisen pehmeäsävyinen ja joukotkin ilmoittautuivat pitkästä aikaa jälleen epätsaarillisesti ”toveri” Putinille.

Muutosten taustalla ovat varmasti sekä maan elinkeinoelämän ja eri hallinnonalojen taholta tulevat paineet että laajat kartoitukset kansalaisten mielialojen kehittymisestä. Valtaryhmittymä on todennäköisesti havainnut, että sen on asemiensa säilyttämiseksi pakko muuttaa tyyliään. Lisäksi varusteluun ja ulkomaisiin sotilasoperaatioihin käytettävissä olevat rahavarat ovat todennäköisesti alkaneet ehtyä kiihtyvällä vauhdilla.

Liian sinisilmäisesti Kremlin uusiin linjauksiin ei pidä suhtautua. Kansainväliset tilanteet voivat muuttua nopeasti ja avata Venäjälle iskupaikkoja pienemmilläkin resursseilla. Kreml voi myös yrittää tuudittaa muut osapuolet hyvän olon tunteeseen peittäen samalla esimerkiksi jalkapallon MM-kisojen jälkeiseen aikaan ajoitetut uudet operaatiot. Todennäköisimpänä pidän kuitenkin sitä, että maan resurssien puute on todellinen ja että se hillitsee ainakin jonkin aikaa tehokkaasti maan johdon uusia riskinottohaluja.

Miten länsi-Euroopan tulisi reagoida?

Länsi-Euroopalta uusi tilanne vaatii oman strategian nopeaa ja viisasta uudelleenarviointia. Viime vuodet alue on joutunut torjumaan Venäjän yrityksiä horjuttaa sekä atlanttista että EU:n sisäistä yhtenäisyyttä.  Niihin toki kannattaa varautua jatkossakin, mutta nyt Trumpin hallinto on Iran-ratkaisullaan hajoittanut läntisen rintaman ihan oma-aloitteisesti.

Tästä eteenpäin on syytä toivoa, että läntisen Euroopan maat pitävät kiinni Iran-sopimuksesta ja kehottavat Yhdysvaltojakin harkitsemaan paluuta monenkeskiseen yhteistyöhön lähi-idän tilanteen rauhoittamiseksi ja ydinaseiden leviämisen ehkäisemiseksi alueella. Venäjän halu keskittyä lähivuodet rauhanomaiseen rakennustyöhön kannattaisi ehkä testata tarjoamalla esimerkiksi mahdollisuutta uusiin keskusteluihin Ukrainan ja Syyrian tilanteista. Tätä kautta selviäisi, onko Venäjällä valmiutta sellaisiin myönnytyksiin, jotka tarjoaisivat mahdollisuuden ryhtyä vähitellen purkamaan maata kohtaan suunnattuja talouspakotteita.

Eräs yhteinen intressi Venäjän ja länsi-Euroopan välille voi syntyä Iranin tulevasta asemasta. Valkoinen talo haluaa selvästi saada maan hallinnon kaatumaan niin, että Iran palaisi takaisin Yhdysvaltojen etupiiriin. Länsi-Eurooppa ei rakasta Iranin klerikaalista hallintoa, mutta vielä vähemmän se haluaa Yhdysvaltojen uusimperialistisen politiikan aiheuttamaa suursotaa lähi-itään. Venäjä puolestaan ei varmastikaan halua Yhdysvaltojen määräysvallassa olevaa maata Kaspian meren etelärannoille.  

Pohjimmaltaan toki atlanttinen yhteistyö on sekä Yhdysvaltojen että läntisen Euroopan turvallisuuden ja kehityksen tärkein perusta, eikä sitä pidä kyseenalaistaa jatkossakaan. Siihen nähden Trumpin ja häen nykyisen neuvonantajakuntansa otteita kannattaa pitää lähinnä tilapäisenä häiriötekijänä, josta päästään toivottavasti mahdollisimman pikaisesti eroon. Ainakin tarve siihen kasvaa viikko viikolta.

]]>
6 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255175-viikko-joka-muutti-maailmanpolitiikan#comments EU ja Nato Kansainväliset suhteet USA:n politiikka Venäjän politiikka Fri, 11 May 2018 12:11:10 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255175-viikko-joka-muutti-maailmanpolitiikan
Suomen tulee liittoutua sinne, missä on sotilaallista voimaa http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255033-suomen-tulee-liittoutua-sinne-missa-on-sotilaallista-voimaa <p>&rdquo;<em>Ranskalle rahaliiton pohjimmainen päämäärä oli luoda vastavoima vahvistuvalle Saksalle, kun taas Englanti Thatcherin johdolla ei nähnyt ylipäätään Saksojen yhdistymistä myönteisenä Euroopalle.</em>&rdquo;</p><p>Nuo sanat ovat kirjoituksestani Ilta-Sanomissa 24.10.1997, jolloin käytiin vilkasta keskustelua Suomen liittymisestä rahaliittoon. Tuon kirjoituksen otsikko oli &rdquo;<em>Emu on turvallisuusratkaisu</em>&rdquo;. Esitin kirjoituksessa mielipiteenäni, että rahaliittoa olisi arvioitava myös Euroopan sisäisen turvallisuuden kannalta, mutta laaja Emu olisi itseasiassa uhka tälle päämäärälle. Mielipiteeni tuolloin kaksi vuosikymmentä sitten myös oli, ettei rahaliitto voi olla Suomelle mikään turvallisuusratkaisu. Suomen pitää hakea turvansa muista ratkaisuista.</p><p>Tänä päivänä tiedämme, ettei euro tosiaankaan ole ollut mikä turvallisuusratkaisu Suomelle.</p><p>Nyt Suomelle ollaan taas hakemassa turvallisuusratkaisua Euroopan yhdentymisestä. Tällä kertaa ei kuitenkaan EU:n rahaliitosta vaan EU:n puolustusliitosta. Nato-jäsenyyttä ei edelleenkään nähdä täällä Pohjolan perukoilla osana vaihtoehtoa.</p><p>Tuo edellä lainausmerkeissä oleva ja kursiivilla kirjoitettu virke on ylivoimaisesti eniten minulta lainattu ajatus julkisista kirjoituksistani yli kahden vuosikymmenen ajalta. Se, että rahaliitto luotiin Saksan yhdistymisen vuoksi Ranskan vaatimuksesta, oli ensimmäistä kertaa julkisuuteen kirjoitettuna tuossa kirjoituksessani. Nyt tuo asia on itsestään selvyys, mutta ei suinkaan kaksi vuosikymmentä sitten. Ei Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Nyt läntinen Eurooppa - siis demokraattisen hallintojärjestelmän Eurooppa - muovaa omia puolustukseen liittyviä järjestelmiään vastaavasti kuin laajentuva läntinen Eurooppa muovasi talouden järjestelmiään kaksi vuosikymmentä sitten. Kuten tuolloin taloudessa, myös nyt puolustuksessa kyse on pitkälti Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian välisistä suhteisia. Euroopan kolmen johtavan suurvallan suhteista siis.</p><p>Nyt meillä on jo kokemusta Euroopan talous- ja rahaliitosta parin vuosikymmenen ajalta. Mitä virheitä teimme ja mitä tehtyjä virheitä emme edellekään ole kyenneet korjaamaan.</p><p>Emme saa tehdä nyt läntisen Euroopan puolustusjärjestelyissä samoja virheitä, joita teimme talous- ja rahaliiton toisen ja kolmannen vaiheen rakenteita luotaessa ja joiden korjaus myöhemmin on ollut suunnattoman vaikeaa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Ranskan presidentti Emmanuel Macron julkaisi Pariisin Sorbonnen yliopistoalueella pitämässään puheessa 26.9.2017 (<a href="http://international.blogs.ouest-france.fr/archive/2017/09/29/macron-sorbonne-verbatim-europe-18583.html"><u>Sorbonne speech 29.7.2017</u></a>) Euroopan tulevaisuushaasteita koskevat ajatuksensa englanninkielisellä otsikolla &rdquo;<em>Initiative for Europe, A sovereign, united, democratic Europe</em>&rdquo; (<a href="http://www.elysee.fr/assets/Initiative-for-Europe-a-sovereign-united-democratic-Europe-Emmanuel-Macron.pdf"><u>Elysee 26.9.2017</u></a>, <a href="https://fi.ambafrance.org/Ranskan-presidentin-Eurooppa-ehdotus-Sorbonnessa-26-09-17"><u>Ranskan Suomen-suurlähetystö 6.2.2018</u></a>). Otsikko on vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Aloite Euroopalle, itsenäinen, yhtenäinen, demokraattinen Eurooppa</em>&rdquo;.</p><p>Nuo Macronin ehdotukset on nimetty Eurooppa-esityksiksi.</p><p>Puolustukseen liittyen Macronin puhe sisälsi seuraavan mielenkiintoisen ehdotuksen:</p><p>&rdquo;In <em>defence, Europe needs to establish <u>a common intervention force</u>, <u>a common defence budget</u> and a <u>common doctrine for action</u>. We need to encourage the implementation of the European Defence Fund and Permanent Structured Cooperation as quickly as possible, ant to supplement them with <u>a European intervention initiative</u> enabling us to better <u>integrate our armed forces</u> at every stage.&rdquo;</em></p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&ldquo;<em>Puolustuksessa Euroopan on luotava <u>yhteiset [interventio]joukot</u>, <u>yhteinen puolustusbudjetti</u> ja <u>yhteinen doktriini sotilaalliselle toiminnalle</u>. Meidän on edistettävä Euroopan puolustusrahaston ja pysyvän rakenteellisen yhteistyön [PRY:n] täytäntöönpanoa viivytyksettä, ja meidän tulee täydentää niitä <u>eurooppalaisella interventioaloitteella</u> parantaaksemme <u>asevoimiemme yhdistämistä</u> kaikissa vaiheissa.</em>&rdquo;</p><p>Edellä olevan lainauksen perusteella Ranskan toivoma lopputulos olisi eurooppalaisten asevoimien yhdistäminen.</p><p>Macronin <em>European Intervention Initiative</em> on saanut etukirjainten perusteella lyhenteen EII, joka on suomennettu suomalaislehdistössä <em>eurooppalaiseksi interventioaloitteeks</em>i. Mielestäni termi tulisi suomentaa <em>sotilaallisen välintulon aloitteeksi</em>, mikä antaisi oikeamman kuvan, mistä on kysymys. Käytännössä kyse olisi laajoista ja laaja-alaista nopean toiminnan joukoista, joilla olisi kyvykkyys tehdä sotilaallisia toimia kattavasti kaikissa puolustushaaroissa kaikkialla Euroopassa ja tarpeen mukaan myös Euroopan ulkopuolella.</p><p>Käytän European Intervention Initiative -termistä jatkossa tässä kirjoituksessa lyhennettä EII.</p><p>Emmanuel Macron on toiminnan mies. Ranskan EII-aloite on edennyt jo käytäntöön. Mukaan Ranskan EII-hankkeeseen on lähtemässä kymmen eurooppalaista valtiota, jotka ovat Ranskan lisäksi Saksa, Iso-Britannia, Italia, Espanja, Hollanti, Belgia, Portugali, Tanska ja Viro. Nuo ovat kaikki ne valtiot, joita Ranska pyysi mukaan ensi vaiheessa. Kukaan ei kieltäytynyt.</p><p>Joukko on merkittävä. Noihin kymmenen valtion joukkoon kuuluu läntisen Euroopan kuusi suurinta asevoimaa suuruusjärjestyksessä Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Italia, Espanja ja Hollanti. EII-hankkeen kymmenen valtiota muodostaa käytännössä lähes täysin Euroopan puolustuskyvyn puolustusmenoilla mitattuna. Läntisen Euroopan pieniä keskisuuria sotilasvoimia ulkopuolella ovat vain Kreikka, Puola ja Ruotsi.</p><p>On kiinnitettävä huomiota, että presidentti Macronin Sorbonnen puheessa käsiteltiin paljon Eurooppaa, ei niinkään paljon EU:ta. On myös huomioitava, että Macronin EII-aloite ei ole sidottu EU-puolustusyhteistyöhön eikä EU:n pysyvään rakenteelliseen puolustusyhteistyöhön, josta suomen kielessä käytetään lyhennettä PRY ja englannin kielessä PESCO (<a href="https://eeas.europa.eu/headquarters/headquarters-homepage/34226/permanent-structured-cooperation-pesco-factsheet_en"><u>Permanent Structured Cooperation</u></a>). Ranskan EII-hankkeessa on nyt mukana myös Iso-Britannia, joka ei enää ole EU:n jäsenmaa vuoden päästä.</p><p>EII-hankkeen kymmen maata eivät siis toimi eivätkä tee päätöksiä asioista EU:n päätöksenteossa. EII-asioita ei päätetä Eurooppa-neuvoston kokouksessa valtioiden päämiesten kesken haetulla konsensuksella tai muutoin yksimielisesti. Jos EII-maat katsovat jossakin tarvittavan esimerkiksi luotuja nopean toiminnan joukkoja, ei päätöstä tehdä EU:ssa vaan noiden maiden kesken. EII-toiminta ei siis tapahdu suoranaisesti EU:n puitteissa, mutta toki EU-yhteistyössä ja myös tarpeen mukaan EU:n toimeksiannosta.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Euroopan puolustusyhteistyökuvioissa on syntynyt jo neljä ns. <em>Framework Nations Concept</em> -ryhmittymää.</p><p>Suomessa Framework Nations Concept on suomennettu <em>kehysvaltioryhmä</em> -termillä, joka ei mielestäni oikealla tavalla kuvaa kyseessä olevaa puolustusyhteistyön sisältöä. Käyttäisin parempana suomennoksena <em>puolustuksen rakennesuunnitelma</em> tai <em>puolustuksen kehyssuunnitelma</em>.</p><p>Käytän Framework Nations Concept -termistä jatkossa tässä kirjoituksessa lyhennettä FNC, jota käytetään yleisenä lyhenteenä englanninkielisissä teksteissä.</p><p>FNC-termi on Saksan vuonna 2013 lanseeraama, joka hyväksyttiin Natoon Walesin huippukokouksessa 2014 toimintamalliperiaatteeksi eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittämiselle Venäjän aloittamien Ukraina-aggressioiden jälkeen. Nyt kevääseen 2018 mennessä Eurooppaan on jo siis muodostunut neljä erillistä FNC-järjestelyä, joilla kullakin erilainen toimintamalli, rakenne ja myös päämäärät.</p><p>Nuo neljä FNC-järjestelyä ovat Saksan, Iso-Britannian, Italian ja Ranskan johtamia.</p><p>Saksan johtamassa FNC:ssä ovat tällä hetkellä mukana Saksan lisäksi Belgia, Bulgaria,<br />Kroatia, Tšekki, Tanska, Viro, Unkari, Luxemburg, Latvia, Liettua, Hollanti, Norja, Puola, Romania ja Slovakia. Myöhemmin kesällä 2017 myös Suomi ja Itävalta ovat liittyneet mukaan.</p><p>Iso-Britannian johtamassa FNC:ssä ovat mukana Iso-Britannian lisäksi Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Hollanti ja Norja. Suomi ja Ruotsi liittyvät mukaan kesällä 2017. Iso-Britannian johtama FNC tunnetaan paremmin <em>Joint Expeditionary Force</em>na (JEF), jota Iso-Britannian alkoi perustaa jo vuonna 2012, siis hieman aikaisemmin Saksan Framework Nations Concept- lanseerausta vuonna 2013. JEF sai päivänvalon vuonna 2014 Naton Walesin huippukokouksessa.</p><p>Italian johtamassa FNC:ssä ovat mukana Italian lisäksi Albania, Kroatia, Unkari ja Slovenia sekä Itävalta.</p><p>Ranskan johtamassa FNC:ssä, joka on siis nimetty EII:ksi, ovat mukana siis Ranskan lisäksi Saksa, Iso-Britannia, Italia, Espanja, Hollanti, Belgia, Portugali, Tanska ja Viro.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Euroopassa on kolme valtiota, joiden puitteissa Euroopan puolustusyhteistyöjärjestelyt tapahtuvat. Nuo kolme valtiota ovat Iso-Britannia, Ranska ja Saksa. Maat ovat kolme suurinta läntisen Euroopan sotilasmahtia puolustusmenojen suuruudella mitattuna, mutta vain kaksi näitä on sellaista suurvaltaa, joilla on todellista laaja-alaista sotilaallista kyvykkyyttä toimia.</p><p>Iso-Britannia ja Ranska ovat Euroopan sotilaallisia suurvaltoja. Molemmat ovat ydinasevaltioita ja pysyviä Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston jäseniä. Molemmat maat kuuluvat johtavien teollisuusmaiden ryhmään sekä G7:ssa että G20:ssä. Molemmat maat ovat myös sellaisia lentotukialusvaltioita, joilla on mahdollisuus toimia kaikkialla maailmassa.</p><p>Sen sijaan Saksa ei tällä hetkellä ole sotilaallisesti yhtään mitään. Saksan sotilaallinen kyvykkyys on tällä hetkellä heikko. Saksa ei vakuuta sotilaallisella voimallaan ketään, vaikka onkin puolustusmenoilla mitattuna läntisen Euroopan kolmanneksi suurin sotilasvoima.</p><p>Seuraavat uutisotsikot kuvaavat osaltaan Saksan tämänhetkistä sotilaallista kyvykkyyttä:</p><p>&rdquo;<em>Saksan laivaston uusi fregatti on täysi susi</em>&rdquo; (<a href="http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201801152200669361_ul.shtml"><u>IL 15.1.2018</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Less than a third of German military assets are operational says report</em>&rdquo; (<a href="https://ukdefencejournal.org.uk/less-third-german-military-assets-operational-says-report/"><u>UK Defence Journal 21.3.2018</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Der Spiegel: Saksan 128 Eurofighter-hävittäjästä vain neljä toiminta&shy;valmiina &ndash; Suomessa malli ehdolla Hornetin seuraajaksi</em>&rdquo; (<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005664777.html"><u>HS 2.5.2018</u></a>).</p><p>Jos Venäjä olisi hyökännyt Eurooppaan vuonna 2014, Saksan puolustusvoimilta - Bundeswehrilta -&nbsp;olisi loppuneet ampumatarvikkeet noin yhden viikon kuluessa. Saksalla ampumatarvikevarastot olivat tyhjillään eikä niitä vieläkään ole saatu neljässä vuodessa täytettyä.</p><p>Euroopan sotilaallisen yhdentymisen puolustusyhteistyöjärjestelyt ovat nyt käymistilassa ei emmekä tiedä vielä lopputulosta.</p><p>Vaikka lopputulosta emme vielä tiedä, joka tapauksessa läntisen Euroopan todellista sotilaallista kyvykkyyttä lisäävä yhdentyminen ei tule tapahtumaan EU:n vetämänä. Esimerkiksi EU:n pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) ei tule olemaan sellainen lopputulos, johon Suomen tulisi erityisesti turvautua tai tarrautua.</p><p>Koko EU:ta koskevat uudistukset ovat liian hitaita, minkä johdosta myös Ranska on lähtenyt viemään eteenpäin EU:sta erillään olevaa EII-hanketta.</p><p>Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan osalta Euroopan puolustusyhteistyöjärjestelyt ovat nyt hieman samalainen tilanne kuin 1990-luvun alkupuolella, kun Eurooppaan oltiin tekemässä järjestelyä talous- ja rahaliitosta. Kuka tai ketkä johtavat Euroopan puolustusta?</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Presidentti Macronin EII-hanke on mielenkiintoinen, koska se on ainoa FNC-hanke, jossa sekä Iso-Britannia että Saksa ovat mukana.</p><p>Ranskan ja Iso-Britannian sotilaallinen kumppanuus on ollut tiivistä vuodesta 2011.</p><p>Ranska ja Iso-Britannia - ei siis Yhdysvallat - saivat aikaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1973 (<a href="http://www.securitycouncilreport.org/atf/cf/%7B65BFCF9B-6D27-4E9C-8CD3-CF6E4FF96FF9%7D/Libya%20S%20RES%201973.pdf"><u>S/RES/1973</u></a>) täytäntöönpanon Libyaa koskien vuonna 2011. Iso-Britannia on ollut mukana ranskalaisessa Barkhane-operaatiossa (<a href="https://www.defense.gouv.fr/english/operations/operations/sahel/dossier-de-presentation-de-l-operation-barkhane/operation-barkhane"><u>Opération Barkhane</u></a>), joka on edelleen Ranskan meneillään sotilastoimi islamilaisia militantteja vastaan Afrikassa. Ranska ja Iso-Britannia osallistuivat Yhdysvaltain ohella al-Assadin kemiallisten aseiden tuotantoon liittyvien rakennusten tuhoamiseen huhtikuussa 2018.</p><p>Ranskalla on usean sadan sotilaan joukko Ison-Britannian johtamassa taisteluosastossa, joka toimii Virossa Naton <em>Enhanced Forward Presence</em>n puitteissa (<a href="https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/pdf_2017_05/1705-factsheet-efp.pdf"><u>Nato&rsquo;s EFP</u></a>). Myös Tanska on mukana tuossa Ison-Britannian johtamassa taisteluosastossa Virossa.</p><p>Ranskalla ja Iso-Britannialla on siis ollut ja on edelleen laajaa sotilaallista kokemusta toimia yhdessä sotatoimissa osoittaen yhteistä sotilaallista kyvykkyyttä. Saksalla kolmantena osapuolena ei ole vastaavaa käytännön sotilaallista kokemusta. Saksa ei myöskään Ranskan ja Iso-Britannian tapaan osallistunut Syyrian ohjusiskuun huhtikuussa 2018.</p><p>Se, miksi Ranska on sitomassa Iso-Britanniaa mukaan Ranskan johtamaan EII-hankkeeseen ja sitä kautta vahvasti Euroopan puolustukseen, johtuu sekä Iso-Britannian sotilaallisesta voimasta että Ranskan ja Iso-Britannian keskinäisestä sotilaallisesta yhteistyöstä.</p><p>Niin Ranskalla kuin Iso-Britannialla on myös todistetusti sotilaallista päätöksentekokykyä, jota kaikilla eurooppalaisella mailla ei ole. Ranskalla on halukkuutta sitoa EU:sta eroava Iso-Britannia Euroopan puolustukseen myös päätöksenteon osalta. Ranska tulee hyvin toimeen niin Saksan kuin Iso-Britannian kanssa.</p><p>Iso-Britannia on toisaalta useaan otteeseen ilmoittanut myös julkisuudessa, ettei ole lähtemässä pois Euroopan puolustuksesta, vaikka se eroaakin EU:sta. Ranskan ja Iso-Britannian välillä ei ole vastaavaa epäilyä kuin mitä on Iso-Britannian ja Saksan välillä, jota oli myös jo silloin, kun Euroopan talous- ja rahaunionia oltiin perustamassa Saksojen yhdistymisen seurauksena.</p><p>Näyttää sitä, että Ranskan johtamasta EII-hankkeesta tulee Euroopan tärkein FNC, jossa edistetään eurooppalaisen puolustuksen todellista sotilaallista suorituskykyä kasvattavaa kehystä.</p><p>Ranskan EII-ryhmä on valittu maista, joilla Ranska uskoo olevan sotilaallista päätöksentekokykyä, joilla on uskallusta sotilaalliseen toimintaan ja joilla on uskallus kantaa myös tappioita. Ranskan ryhmään ovat lähteneet kaikki ne yhdeksän maata, joita se on ensi vaiheessa pyytänytkin, joten ennakkokartoitus on tehty huolella.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>&quot;<em>Puitejärjestely ei ole luonteeltaan oikeudellisesti sitova. Se korostaa osapuolten poliittisen tason sitoutumista yhteistyön tiivistämiseen.</em>&quot;</p><p>Tuo Suomen valtion ulkoministeriön tai puolustusministeriön sivuilla muodossa tai toisessa toistuva lause kuvaa hyvin, mihin Suomi on valmis Euroopan puolustuksellisessa yhteistyössä.</p><p>Suomi ei vielä toistaiseksi ole valmis mihinkään sellaiseen, mikä synnyttäisi sitoutumista. Suomella on ollut valmiutta lähteä vain aiesopimuksiin (Letter of Intent, <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Letter_of_intent"><u>LoI</u></a>), aiejulistuksiin (Statement of Intent, <a href="https://en.wiktionary.org/wiki/statement_of_intent"><u>SoI</u></a>), yhteisymmärryspöytäkirjoihin (Memorandum of understanding, <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Memorandum_of_understanding"><u>MoU</u></a>) tai muihin vastaaviin puitejärjestelyihin, joihin ei liity sitovuusvelvoitteita. Nuo ovat luonteeltaan herrasmiessopimuksia.</p><p>Tuo Suomen harjoittama <em>sitoutuminen ilman sitoutumista</em> -politiikka tarkoittaa sitä, että Suomi saa vain sitä, mitä se on itse valmis antamaan. Jos Suomi ei ole halukas ennalta antamaan turvatakuita, ei se tule samaan ennalta myöskään muilta turvatakuita. Presidentti Niinistön on ollut turhaa matkustella pitkin Eurooppaa ruinaamassa EU-turvatakuita.</p><p>Jos Suomi ei ole valmis ennalta antamaan sotavoimaansa muiden hyödyksi, ei Suomi myöskään tule ennalta saamaan muilta sotavoimaa itsensä hyödyksi.</p><p>Viime vuonna solmituilla aiesopimuksella ja muilla vastaavilla puitejärjestelyillä ei ole vaikutusta esimerkiksi Venäjän käyttäytymiseen. Venäjä ei ole Suomen sopimuksia vastustanut eikä kommentoinut Naton kanssa solmittua isäntämaasopimusta lukuun ottamatta.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Suomi on vedonnut EU:n pysyvän rakenteellisen puolustusyhteistyön (PRY) järjestämisessä EU:n Lissabonin sopimukseen. Suomen on kovaäänisesti vaatinut, että jäsenmaan tai jäsenmaiden joutuessa hyökkäyksen kohteeksi muiden jäsenmaiden tulee antaa apua kaikin käytettävissä olevin keinoin. Siis myös sotilaallisin keinoin.</p><p>Presidentti Niinistö on useaan otteeseen muistuttanut, että Suomi ja hän henkilökohtaisesti ajoivat voimakkaasti sitä, että PRY sisältää viittauksen Lissabonin sopimukseen. Suomi perustaa nyt sotilaallista liittoumistaan siis ensisijaisesti EU:n varaan.</p><p>Turvatakuiden suhteen Suomella on tuossa ketunhäntä kainalossa: Suomi yrittää saada sitoumuksia itseään kohtaan, joita se välttämättä halua antaa muille, jos sitoumuksien antamisesta on Suomelle itselle haittaa. Mahdollinen avunanto halutaan alistaa tapauskohtaisuudelle, jossa voitaisiin käyttää harkintavaltaa muille annettavasta avusta.</p><p>Suomen sitoutumishaluttomuus jo nähty useissa Suomen kannanotoissa esimerkkisi Baltian maiden turvallisuudessa. Suomen mukaan Baltian maiden turvallisuus kuuluu vain Natolle eikä EU:lle, koska Baltian maat ovat Naton jäsenmaita. Suomi ikään kuin yrittää karsinoita EU:n Nato-maita omaan karsinaansa niissä tapauksissa, kun Suomelle olisi syntymässä velvollisuus auttaa EU:n puitteissa sellaista EU-maata, joka kuuluu myös Natoon.</p><p>Suomen sitoutumishaluttomuus näkyy myös vuoden 2021 kansainvälisen suursotaharjoituksen suunnittelussa. Tuossa harjoituksessa on tarkoitus harjoitella vain sotilaallisen avun vastaanottamista, ei sotilaallisen avun antamista. Suomen linjaus poikkeaa Ruotsin linjauksesta syksyn 2017 Aurora-sotaharjoituksessa, jossa Ruotsi harjoitteli myös avun antamista Baltian maille.</p><p>Suomella on siis EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä turvatakuisiin liittyvä taka-ajatus, jonka muut EU-maat kyllä tietävät ja ovat siksi varovaisia Suomen suhteen. Suomi yrittää saada ennalta varmuuden Suomelle annettavasta avusta kriisi- ja sotatilanteesta, toisin sanoen EU:n turvatakuut jossakin muodossa.</p><p>Suomi ajattelee, että Venäjä hyväksyisi sentään Suomen EU-turvatakuut, kun Suomen mielestä Venäjä ei hyväksy Suomea Naton jäseneksi. Toistaiseksi Suomi on kunnioittanut tuota Venäjän näkemystä Suomen Nato-jäsenyydestä.</p><p>EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä Suomen pohjimmainen pelko on, että Suomen Venäjä-suhteet eivät olisi pelkästään Suomen käsissä, ja Suomi joutuisi antamaan päätöksentekoa rajojensa ulkopuolelle liittolaisilleen. Tuo pelko värittää kaikkea Suomen toimintaa Euroopan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä. Suomi pelkää tulevansa vedetyksi konfliktiin, jossa yhtenä osapuolena olisi Venäjä. Suomessa siis puhaltaa edelleen vahvat kylmän sodan ajan tuulet ja sairaalloinen pelko Venäjän reaktioista.</p><p>Suomi on ottanut nyt linjakseen, että EU:n puolustusyhteistyö tapahtuisi ensisijaisesti EU:n yhteisissä puitteissa, mikä tarkoittaa hidasta etenemistä ja päämääriä vesittäviä kompromisseja.</p><p>Tuohon EU:n kaikkia jäsenmaita koskevaan puolustusyhteistyön suunnitelmaan, johon Suomikin on sitoutunut, voi käydä tutustumassa <a href="http://www.consilium.europa.eu/fi/policies/defence-security/"><u>täällä</u></a>.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Nyt on kuitenkin käymässä niin, että kaikille EU-maille - itseasiassa suurimmalle osalle - ei tuo laaja EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyösuunnitelma ole riittävä eikä riittävän nopea Euroopan puolustuksen viemiseksi eteenpäin, josta on seurannut tavoitteiden pirstoutumista ja maiden osaryhmittymistä EU:n sisällä.</p><p>Eurooppaan on siis muodostunut neljä erimuotoista FNC-hanketta, joiden todellisena pohjana on osallistujamaiden Nato-jäsenyys. FNC-hankkeilla ei ole ollut koordinointia ja niitä voidaan pitää osittain päällekkäisinä. Hankkeet ovat olleet osittain kilpailevia Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan kesken.</p><p>Kysymys noille FNC-hankkeissa oleville maille ei niinkään ole EU:sta, vaan Natosta, kun Yhdysvallat on patistanut Euroopan Nato-maita ottamaan lisää omaa vastuutaan Euroopan puolustamisesta. FNC-hankkeet eivät liity EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön, vaan ovat Naton Eurooppa-pilarin vahvistamista. Samanmielisten muodostamilla pienemmillä ryhmillä yritetään päästä eroon suurien organisaatioiden byrokraattisesta päätöksenteosta. Byrokraattista päätöksentekoa on siis myös Natossa.</p><p>Suomi on nyt mukana Iso-Britannian ja Saksan FNC-hankkeissa.</p><p>Iso-Britannian nopean toiminnan JEF-joukoilla FNC-hankkeena on jo konkretiaa. Alle 48 tunnin varoajalla noin 10&nbsp;000 sotilaan JEF-joukot ovat operatiivisesti valmiita toimimaan tässä kuussa. Joukkojen toimintaa viimeisteltiin Iso-Britanniassa 21.4.-4.5.2018 pidetyssä <em>Joint Warrior</em> -sotaharjoituksessa (<a href="http://www.c6f.navy.mil/news/exercise-joint-warrior-18-1-begins"><u>Joint Warrior 2018</u></a> ja <a href="https://www.royalnavy.mod.uk/news-and-latest-activity/operations/uk-home-waters/joint-warrior"><u>Joint Warrior 2018</u></a>), joita tänä vuonna on poikkeuksellista vain yksi kahden sijaan. Suomi ei kuitenkaan varsinaisesti osallistunut tuohon harjoitukseen. Puolustusministerit julkistavat JEF-joukkojen taistelu- ja toimintavalmiuden saavuttamisen kesäkuussa Lontoossa.</p><p>Suomella on JEF-joukoissa noin 250 sotilasta, mutta Suomi olisi valmis käyttämään mahdollisiin JEF-operaatioihin koko kriisinhallinnan valmiuttaan. Suomi on siis noin 250 sotilaalla mukana pienemmällä joukolla kuin miten sen sotilaallinen koko edellyttäisi yhdeksän JEF-maan joukossa.</p><p>Saksan ja Iso-Britannian FNC-hankkeiden edetessä ja tiivistyessä Suomelle saattaa tuottaa vaikeuksia Euroopan puolustusyhteistyössä EU-maiden keskinäiset järjestelyt, joissa järjestelyn valmistelu ja päätöksenteko ei tapahdu vastaavasti kuin asioiden perinteinen valmistelu ja päätöksenteko EU:n konsensusperiaatteella.</p><p>Kyse Suomelle on päätöksenteon yksimielisyydestä kaikkien jäsenmaiden kesken ja siitä, että Suomella ei olisi tavallaan sitä &rdquo;veto-oikeutta&rdquo; päätöksenteossa, mikä sillä olisi muutoin.</p><p>Toistaiseksi JEF-joukkoihin liittynyt Suomen päätöksenteko on yllättänyt positiivisesti, mutta vielä ei ole testattu, kuinka Suomi kykenisi tekemään päätöksiä, mikäli Suomesta jouduttaisiin lähettämään sotilaita ulkomaille sotimaan.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Suomi ei ole nyt lähtemässä mukaan Ranskan EII-hankkeeseen, jos olemme uskomassa presidentti Niinistön mielipiteisiin.</p><p>&rdquo;<em>Me voimme sitä miettiä, mikä lisäarvo tuolla voisi olla, jos mukaan mentäisiin.</em>&rdquo;, &rdquo;<em>Resursseja ei kuitenkaan niin valtavasti ole. Meillä on yhteistyö brittien kanssa, meillä on EU-raide menossa koko ajan. Kuinka paljon siihen mahtuu, sitä joudumme miettimään.</em>&rdquo; ja &rdquo;<em>Meillä on vaikea olla ihan kaikessa mukana, erityisesti jos on päällekkäisyyksiä.</em>&rdquo;, Niinistö totesi Ilta-Sanomissa kolmella lauseella (<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005667747.html"><u>IS 4.5.2018</u></a>).</p><p>Mikä on presidentti Niinistön mainitsema Suomen EU-raide puolustusyhteistyössä, on vielä epäselvää.</p><p>Sen sijaan puolustusministeri Niinistön mukaan Suomi ei olisi muodostanut vielä kantaa EII-hankkeeseen, vaan selvitystyö olisi käynnissä, mitä tähän Ranskan esittämään sotilaalliseen yhteistyöhön ryhtyminen merkitsisi ja mikä sen suhde Suomen muihin sitoumuksiin olisi (<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005666005.html"><u>HS 3.5.2018</u></a>).</p><p>Eduskunnassa puolustusministeri on kuitenkin ollut samoilla linjoilla kuin sukunimikaima Mäntyniemessä.</p><p>&rdquo;<em>Olisiko siitä Suomelle hyötyä? Mitä se maksaisi? Missä olisi kohdealueita, mihin joukolla haluttaisiin vaikuttaa? Ja myös sitä, mikä sen suhde on olemassa oleviin, vastaavan tyyppisiin konsepteihin?</em>&rdquo;, Niinistö kyseli torstaina 3.5.2018 eduskunnassa ja osoitti samalla kielteistä suhtautumista Ranskan EII-aloitteeseen (<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005666005.html"><u>HS 3.5.2018</u></a>).</p><p>Puolustusministeriö on antanut selvitystyön pääesikunnalle, siis ammattisotilaille. Heidän tehtävä on keksiä tekniset perusteet poliittiselle päätökselle, miksi Suomi ei lähde mukaan. Pääesikunnan selvitys on meidän syytä käydä aikanaan tarkasti läpi teknisiltä perusteiltaan. Ovatko Suomen kieltäytymisperusteet uskottavia.</p><p>Poliittinen päätös on jo siis tehty ainakin Mäntyniemessä. Presidentti Niinistö totesi myös Ilta-Sanomissa, että Ranskan kaavailemat joukot eivät olisi osa eurooppalaista puolustusta.</p><p>Presidentti Niinistön näkemys, ettei Ranskan hanke ei olisi osa eurooppalaista puolustusta, on yllättävä näkemys. Se on myös väärä näkemys.</p><p>Niinistö lienee kuitenkin tarkoittanut, etteivät Ranskan kaavailemat joukot olisi osa EU:n puolustusyhteistyötä. Ranskan FNC-hanke tulee olemaan osanottajajoukon ja sotilaallisen sitoutumisen perusteella vahva osa eurooppalaista puolustusta, mutta ei tosiaankaan EU:n.</p><p>Presidentti Niinistön olisi syytä myös muistaa, etteivät Saksan, Iso-Britannian ja Italian johtamat kolme FNC-hanketta ole sen enempää sidottuja EU:hun kuin tuo neljäs Ranskan johtama FNC. Suomi on jo mukana aiesopimuksen muodossa Saksan ja Iso-Britannian johtamissa kahdessa FNC:ssä, joista Iso-Britannian johtama tunnetaan siis lyhenteellä JEF. Päätöksiä noissakaan FNC-hankkeissa ei tehdä EU:n puitteissa. Päätöksenteko myös noissa hankkeissa voi muodostua Suomelle ongelmaksi, jos Suomelta edellytettäisiin tiiviimpää sitoutumista kuin vain mitä aiesopimukseen on kirjattu.</p><p>Jos Suomi ei lähde mukaan Ranskan EII-hankkeeseen, ei perustelu voi olla se, ettei kyseessä ole EU-puolustushanke, koska eivät muutkaan vastaavat hankkeet ole EU-puolustushankkeita. Suomi ei voi perustella myöskään päätöstä resurssien puuttumisella tai vähäisyydellä, koska aivan sama Suomen kriisinhallinnan valmius olisi käytettävissä myös näissä EII-joukoissa vastaavasti kuin Iso-Britannian JEF-joukoissa. Lisäksi, jos Viro voi olla mukana sekä Ranskan että Iso-Britannian FNC-hankkeissa pienenä maana ja pienellä armeijalla, kuinka sitten Suomi ei voisi olla mukana suurempana maana ja suuremmalla armeijalla?</p><p>Suomelle osallistuminen Ranskan EII-hankkeeseen on poliittinen kysymys ja jos Suomi ei lähde mukaan, on perustelut esitettävä poliittisina kannanottoina eikä sotilasteknisinä kannanottoina ammattisotilaiden harmiksi. On muistettava, että strateginen pragmatismi antaa liikkumavaraa mutta samanaikaisesti se asettaa myös rajat.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Suomi on mukana Saksan FNC-hankkeessa laimealla aiesopimuksella. Saksan FNC-hanke on osallistujamaiden lukumäärällä mitattuna laajin näistä neljästä tämänhetkisestä FNC-hankkeesta.</p><p>Ongelma Saksan hankkeessa on, että Saksan sekä sotilaallinen kyvykkyys että päätöksentekokyvykkyys ovat heikkoja, vaikka Saksa onkin puolustusmenoilla mitattuna EU:n kolmanneksi suurin sotilasmahti. Saksan sotilaalliseen kyvykkyyteen ei tällä hetkellä voi oikein luottaa.</p><p>Saksan FNC-hankkeella on katsottu olevan monia päämääriä. Hyväksyttävä päämäärä on fiksu tapa hälventää lähimmissä naapurimaissa sitä epäluuloa, mitä näissä maissa vielä on Saksaa kohtaan toisen maailmasodan jäljiltä. Suomi oli aikanaan Saksan liittolainen, joten me emme välttämättä ymmärrä tuon epäluulon syvyyttä Saksan naapurimaissa.</p><p>Monet sotilasasiantuntijat Euroopassa ovat kuitenkin nähneet, että Saksan FNC-aloite vuonna 2013 syntyi Bundeswehrin heikkoudesta ja että sotavoimien yhdistämispyrkimyksillä Saksa pyrkii paikkaamaan aukkoja sotilaallisessa kyvykkyydessään.</p><p>Suomessa on kuitenkin huomattava, miten pitkälle Saksa on FNC-hankkeella menemään. Kyse on eurooppalaisen armeijan luomisesta, jossa eri maiden sotilaat muodostaisivat yhteisiä sotilasyksikköjä. Kyse on kuitenkin vapaaehtoisuudesta eikä ketään pakoteta mukaan.</p><p>Ensimmäiset yhteiset sotilasyksiköt Saksan johdolla on itse asiassa jo luotu. Pohja ja malli EU-armeijan luomiselle on siis olemassa, vaikka Saksan FNC-hankkeessa yhteisten sotilasyksikköjen luomisella ei olekaan mitään tekemistä EU:n kanssa. EU-armeijaa ollaan siis luomassa ilman EU:ta ja ilman EU:n päätöksentekoprosessia.</p><p>Viime vuonna Saksa ja kaksi sen läheistä Nato- ja EU-naapurimaata Tšekki ja Romania ottivat hiljaa radikaalisen askeleen kohti jotain, joka näyttää EU:n armeijan aihiolta, mutta johon ei liity EU. Saksa, Tšekki ja Romania ovat ilmoittaneet asevoimiensa yhdentämistoimista.</p><p>Romanian armeija ei kokonaisuudessaan liity Bundeswehriin eikä tšekkiläiset asevoimat tule pelkästään Bundeswehrin osaksi. Kumpikin maa ovat kuitenkin nyt integroineet yhden prikaatin saksalaisiin asevoimiin.</p><p>Romanian 81. mekanisoitu prikaati liittyi Bundeswehrin nopean toiminnan joukkojen divisioonaan ja Tšekin 4. nopean toiminnan prikaati, joka on toiminut Afganistanissa ja Kosovossa ja joka on Tšekin armeijan ns. keihäänkärkijoukkoja, tuli osaksi saksalaista 10. panssaridivisioonaa.</p><p>Näin Romania ja Tšekki seuraavat kahden hollantilaisen prikaatin jalanjälkiä, joista toinen on liittynyt Bundeswehrin nopean toiminnan joukkoihin ja joista toinen on integroitu Bundeswehrin 1. panssaridivisioonaan.</p><p>Lasikatto EU-armeijan siemeneksi on jo siis puhkaistu: Euroopan eri maiden sotilasyksikköjä on jo integroitu yhdeksi.</p><p>Saksan, Hollannin, Tšekin ja Romanian armeijajoukkojen yhdistäminen on esimerkki, mihin on syytä varautua jatkossakin askel askeleelta. Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö on jäänyt kauaksi siitä, missä Keski-Euroopassa jo mennään.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>&rdquo;<em>Presidentti Niinistö tukee Junckerin ajatusta EU-armeijasta</em>&rdquo; oli uutisotsikko Ylen sivuilla jo keväällä 2015 (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-7853766"><u>Yle 8.3.2015</u></a>). Jutussa oli mielenkiintoinen seuraava lause, johon on syytä kiinnittää huomiota tuolloisen puolustusministeri Carl Haglundin lausumana: &rdquo;<em>Se [EU-armeija] voisi tuoda lisäarvoa, mutta se edellyttäisi, että saadaan mielellään kaikki EU-maat mukaan.</em>&rdquo;</p><p>Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker oli esittänyt EU-armeijan perustamista (<a href="https://www.ft.com/content/1141286a-c588-11e4-bd6b-00144feab7de"><u>FT 8.3.2015</u></a>), joka sai Suomesta suurta poliittista kannatusta presidentin johdolla. Iso-Britannia suhtautui tuolloin varsin kielteisesti EU-armeijan perustamiseen.</p><p>Nyt EU-armeija on jo siis muodostumassa, mutta ei siinä järjestyksessä, missä Suomi on ajatellut. Armeijaa kootaan vähitellen yksittäisten EU- ja Nato-maiden kesken ilman sitä hankaluutta, joka syntyisi, mikäli perustamista yritettäisiin keskusjohtoisesti EU:n elimissä. Todennäköisesti nyt nämä jo konkreettisesti muodostuneet palaset, joita on jo kolme tai neljä laskentatavasta riippuen, tulevat olemaan aikanaan osia EU-armeijassa.</p><p>Toisin kuin Carl Haglund vuonna 2015 arvioi, ei lisäarvon syntymiselle tarvittu koko EU:ta eikä sen jäsenmaita kokonaisuudessaan. Lisäarvo syntyy nyt pienissä palasissa.</p><p>Suomen pitää nyt sisäistää, että EU:n puolustusintegraation keskeiset lisäarvot eivät synny EU-organisaatoissa EU:n päätöksenteolla vaan EU:n ja Naton jäsenmaiden keskisillä järjestelyillä, jotka lopulta ehkäpä yhdistyvät yhdeksi suuremmaksi kokonaisuudeksi. Näen esimerkiksi PRY:n merkityksen Euroopan puolustusintegraatiossa vähäiseksi, muttei toki merkityksettömäksi.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Tulisiko Suomen nyt lähteä mukaan Ranskan EII-hankkeeseen, jossa jo olevat maat kattavat valtaosan Euroopan puolustuskyvykkyydestä puolustusbudjettien määrällä mitattuna.</p><p>On väärä luulo, että Ranska olisi tällä hankkeella haalimassa kokoon sotavoimaa Afrikassa tapahtuviin sotilastoimiin. Kun Ranskan EII-hankkeessa ovat mukana myös Saksa ja Iso-Britannia, se kyllä tasapainottaa asetelmaa etelästä myös itään.</p><p>Täällä Pohjolan perukoilla on muistettava, että Euroopan sotilaalliset haasteet tulevat idästä kaakon kautta etelään, siis Venäjältä, Lähi-idästä ja Afrikasta. Olemme joutuneet viime vuosina noista kaikista kolmesta ilmansuunnasta tulleiden haasteiden kohteeksi.</p><p>Kun muistelemme Lähi-idästä ja Afrikasta tulevaa pakolaistulvaa, emme voi täällä Pohjolan perukoillakaan ajatella, että vain Venäjä uhkaa meitä. Itse asiassa Lähi-idän pakolaisaalto on synnyttänyt meille konkreettisia ja rahaa vieneitä ongelmia enemmän kuin Venäjä.</p><p>Kun Ranskan EII-hankkeessa on nyt niin paljon mukana eurooppalaista sotavoimaa, myös Suomen on harkittava siihen osallistumista. Toisin kuin Suomi, Ruotsi ei osallistunut Saksan FNC-hankkeeseen, mikä saattoi olla järkevä ratkaisu tässä vaiheessa, koska Saksan sotilaallisessa kyvykkyydessä on ongelmia. Joka tapauksessa Ranskan EII-hanke on tässä vaiheessa tärkeämpi ja merkittävämpi Suomen kannalta kuin Saksan FNC-hanke.</p><p>Tärkeää on, että nämä nyt Eurooppaan muodostuvat sotilaalliset toimintaryhmät olisivat yhtenäisiä. Toimintaryhmien tulee olla samanmielisiä ja niiden tulee toimia käytännön tilanteissa yhdessä. Ryhmillä tulee olla yhteinen halukkuus sitoutua yhteiseen puolustukseen ja yhteisiin sotatoimiin.</p><p>Arvioisin, että Ranskan EII:stä tulee Eurooppaan sellainen toimija, jolla on todellista kyvykkyyttä laajoihin yhteisiin sotilaallisiin toimiin.</p><p>Ranska on nyt kohentanut eurooppalaista suurvalta-asemaansa Macronin johdolla. Macron poikkeaa aikaisemmista Ranskan presidenteistä edukseen. Macron on selkeästi anglosaksisempi kuin edeltäjänsä. Ranska on kyennyt nostamaan eurooppalaista suurvalta-asemaansa hyvillä Yhdysvaltain suhteilla, jollaisia tällä hetkellä Saksalla ei ole.</p><p>Ranskan kyvykkyys taloudessa ei ole vastaava kuin Saksan, mutta Ranska voi kompensoida asemaansa Euroopan puolustuksessa. Ranska voi mennä jopa Saksan edelle, mikäli kykenee hoitamaan Euroopan puolustusintegraation oikein.</p><p>Ranskalle ja Iso-Britannialle oivallinen näyttö sotilaallisesta suurvalta-asemasta oli onnistunut ohjusisku Syyriaan huhtikuussa. Tuo ohjusisku on tuonut maille arvonantoa Euroopassa.</p><p>Kun 1990-luvulla Ranska pyrki säilyttämään asemaansa suhteessa Saksaan perustettavalla rahaliitolla, nyt Ranskalle hyvä keino olisi sotilaallinen voima ja hyvät suhteet Iso-Britannian kanssa. Euroopassa on tällä hetkellä puutetta turvallisuudesta.&nbsp;&nbsp;</p><p>Kuinka Suomi aikoo toimia eurooppalaisen puolustuksen yhteydessä? Ettei vain lopulta käy vielä niin, että Suomi loppujen lopuksi kavahtaa näitä moninaisia Euroopan puolustusyhteistyön kehittämiskuvioita sitovuudessa ja katsoo helpommaksi hakea turvaa Nato-jäsenyydestä vähemmän sitovana. Ehkäpä Yhdysvallatkin nostetaan vielä arvoon arvaamattomaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ranskalle rahaliiton pohjimmainen päämäärä oli luoda vastavoima vahvistuvalle Saksalle, kun taas Englanti Thatcherin johdolla ei nähnyt ylipäätään Saksojen yhdistymistä myönteisenä Euroopalle.

Nuo sanat ovat kirjoituksestani Ilta-Sanomissa 24.10.1997, jolloin käytiin vilkasta keskustelua Suomen liittymisestä rahaliittoon. Tuon kirjoituksen otsikko oli ”Emu on turvallisuusratkaisu”. Esitin kirjoituksessa mielipiteenäni, että rahaliittoa olisi arvioitava myös Euroopan sisäisen turvallisuuden kannalta, mutta laaja Emu olisi itseasiassa uhka tälle päämäärälle. Mielipiteeni tuolloin kaksi vuosikymmentä sitten myös oli, ettei rahaliitto voi olla Suomelle mikään turvallisuusratkaisu. Suomen pitää hakea turvansa muista ratkaisuista.

Tänä päivänä tiedämme, ettei euro tosiaankaan ole ollut mikä turvallisuusratkaisu Suomelle.

Nyt Suomelle ollaan taas hakemassa turvallisuusratkaisua Euroopan yhdentymisestä. Tällä kertaa ei kuitenkaan EU:n rahaliitosta vaan EU:n puolustusliitosta. Nato-jäsenyyttä ei edelleenkään nähdä täällä Pohjolan perukoilla osana vaihtoehtoa.

Tuo edellä lainausmerkeissä oleva ja kursiivilla kirjoitettu virke on ylivoimaisesti eniten minulta lainattu ajatus julkisista kirjoituksistani yli kahden vuosikymmenen ajalta. Se, että rahaliitto luotiin Saksan yhdistymisen vuoksi Ranskan vaatimuksesta, oli ensimmäistä kertaa julkisuuteen kirjoitettuna tuossa kirjoituksessani. Nyt tuo asia on itsestään selvyys, mutta ei suinkaan kaksi vuosikymmentä sitten. Ei Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa.

                                                                                           ****

Nyt läntinen Eurooppa - siis demokraattisen hallintojärjestelmän Eurooppa - muovaa omia puolustukseen liittyviä järjestelmiään vastaavasti kuin laajentuva läntinen Eurooppa muovasi talouden järjestelmiään kaksi vuosikymmentä sitten. Kuten tuolloin taloudessa, myös nyt puolustuksessa kyse on pitkälti Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian välisistä suhteisia. Euroopan kolmen johtavan suurvallan suhteista siis.

Nyt meillä on jo kokemusta Euroopan talous- ja rahaliitosta parin vuosikymmenen ajalta. Mitä virheitä teimme ja mitä tehtyjä virheitä emme edellekään ole kyenneet korjaamaan.

Emme saa tehdä nyt läntisen Euroopan puolustusjärjestelyissä samoja virheitä, joita teimme talous- ja rahaliiton toisen ja kolmannen vaiheen rakenteita luotaessa ja joiden korjaus myöhemmin on ollut suunnattoman vaikeaa.

                                                                                           ****

Ranskan presidentti Emmanuel Macron julkaisi Pariisin Sorbonnen yliopistoalueella pitämässään puheessa 26.9.2017 (Sorbonne speech 29.7.2017) Euroopan tulevaisuushaasteita koskevat ajatuksensa englanninkielisellä otsikolla ”Initiative for Europe, A sovereign, united, democratic Europe” (Elysee 26.9.2017, Ranskan Suomen-suurlähetystö 6.2.2018). Otsikko on vapaasti suomennettuna: ”Aloite Euroopalle, itsenäinen, yhtenäinen, demokraattinen Eurooppa”.

Nuo Macronin ehdotukset on nimetty Eurooppa-esityksiksi.

Puolustukseen liittyen Macronin puhe sisälsi seuraavan mielenkiintoisen ehdotuksen:

”In defence, Europe needs to establish a common intervention force, a common defence budget and a common doctrine for action. We need to encourage the implementation of the European Defence Fund and Permanent Structured Cooperation as quickly as possible, ant to supplement them with a European intervention initiative enabling us to better integrate our armed forces at every stage.”

Vapaasti suomennettuna:

Puolustuksessa Euroopan on luotava yhteiset [interventio]joukot, yhteinen puolustusbudjetti ja yhteinen doktriini sotilaalliselle toiminnalle. Meidän on edistettävä Euroopan puolustusrahaston ja pysyvän rakenteellisen yhteistyön [PRY:n] täytäntöönpanoa viivytyksettä, ja meidän tulee täydentää niitä eurooppalaisella interventioaloitteella parantaaksemme asevoimiemme yhdistämistä kaikissa vaiheissa.

Edellä olevan lainauksen perusteella Ranskan toivoma lopputulos olisi eurooppalaisten asevoimien yhdistäminen.

Macronin European Intervention Initiative on saanut etukirjainten perusteella lyhenteen EII, joka on suomennettu suomalaislehdistössä eurooppalaiseksi interventioaloitteeksi. Mielestäni termi tulisi suomentaa sotilaallisen välintulon aloitteeksi, mikä antaisi oikeamman kuvan, mistä on kysymys. Käytännössä kyse olisi laajoista ja laaja-alaista nopean toiminnan joukoista, joilla olisi kyvykkyys tehdä sotilaallisia toimia kattavasti kaikissa puolustushaaroissa kaikkialla Euroopassa ja tarpeen mukaan myös Euroopan ulkopuolella.

Käytän European Intervention Initiative -termistä jatkossa tässä kirjoituksessa lyhennettä EII.

Emmanuel Macron on toiminnan mies. Ranskan EII-aloite on edennyt jo käytäntöön. Mukaan Ranskan EII-hankkeeseen on lähtemässä kymmen eurooppalaista valtiota, jotka ovat Ranskan lisäksi Saksa, Iso-Britannia, Italia, Espanja, Hollanti, Belgia, Portugali, Tanska ja Viro. Nuo ovat kaikki ne valtiot, joita Ranska pyysi mukaan ensi vaiheessa. Kukaan ei kieltäytynyt.

Joukko on merkittävä. Noihin kymmenen valtion joukkoon kuuluu läntisen Euroopan kuusi suurinta asevoimaa suuruusjärjestyksessä Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Italia, Espanja ja Hollanti. EII-hankkeen kymmenen valtiota muodostaa käytännössä lähes täysin Euroopan puolustuskyvyn puolustusmenoilla mitattuna. Läntisen Euroopan pieniä keskisuuria sotilasvoimia ulkopuolella ovat vain Kreikka, Puola ja Ruotsi.

On kiinnitettävä huomiota, että presidentti Macronin Sorbonnen puheessa käsiteltiin paljon Eurooppaa, ei niinkään paljon EU:ta. On myös huomioitava, että Macronin EII-aloite ei ole sidottu EU-puolustusyhteistyöhön eikä EU:n pysyvään rakenteelliseen puolustusyhteistyöhön, josta suomen kielessä käytetään lyhennettä PRY ja englannin kielessä PESCO (Permanent Structured Cooperation). Ranskan EII-hankkeessa on nyt mukana myös Iso-Britannia, joka ei enää ole EU:n jäsenmaa vuoden päästä.

EII-hankkeen kymmen maata eivät siis toimi eivätkä tee päätöksiä asioista EU:n päätöksenteossa. EII-asioita ei päätetä Eurooppa-neuvoston kokouksessa valtioiden päämiesten kesken haetulla konsensuksella tai muutoin yksimielisesti. Jos EII-maat katsovat jossakin tarvittavan esimerkiksi luotuja nopean toiminnan joukkoja, ei päätöstä tehdä EU:ssa vaan noiden maiden kesken. EII-toiminta ei siis tapahdu suoranaisesti EU:n puitteissa, mutta toki EU-yhteistyössä ja myös tarpeen mukaan EU:n toimeksiannosta.

                                                                                           ****

Euroopan puolustusyhteistyökuvioissa on syntynyt jo neljä ns. Framework Nations Concept -ryhmittymää.

Suomessa Framework Nations Concept on suomennettu kehysvaltioryhmä -termillä, joka ei mielestäni oikealla tavalla kuvaa kyseessä olevaa puolustusyhteistyön sisältöä. Käyttäisin parempana suomennoksena puolustuksen rakennesuunnitelma tai puolustuksen kehyssuunnitelma.

Käytän Framework Nations Concept -termistä jatkossa tässä kirjoituksessa lyhennettä FNC, jota käytetään yleisenä lyhenteenä englanninkielisissä teksteissä.

FNC-termi on Saksan vuonna 2013 lanseeraama, joka hyväksyttiin Natoon Walesin huippukokouksessa 2014 toimintamalliperiaatteeksi eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittämiselle Venäjän aloittamien Ukraina-aggressioiden jälkeen. Nyt kevääseen 2018 mennessä Eurooppaan on jo siis muodostunut neljä erillistä FNC-järjestelyä, joilla kullakin erilainen toimintamalli, rakenne ja myös päämäärät.

Nuo neljä FNC-järjestelyä ovat Saksan, Iso-Britannian, Italian ja Ranskan johtamia.

Saksan johtamassa FNC:ssä ovat tällä hetkellä mukana Saksan lisäksi Belgia, Bulgaria,
Kroatia, Tšekki, Tanska, Viro, Unkari, Luxemburg, Latvia, Liettua, Hollanti, Norja, Puola, Romania ja Slovakia. Myöhemmin kesällä 2017 myös Suomi ja Itävalta ovat liittyneet mukaan.

Iso-Britannian johtamassa FNC:ssä ovat mukana Iso-Britannian lisäksi Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Hollanti ja Norja. Suomi ja Ruotsi liittyvät mukaan kesällä 2017. Iso-Britannian johtama FNC tunnetaan paremmin Joint Expeditionary Forcena (JEF), jota Iso-Britannian alkoi perustaa jo vuonna 2012, siis hieman aikaisemmin Saksan Framework Nations Concept- lanseerausta vuonna 2013. JEF sai päivänvalon vuonna 2014 Naton Walesin huippukokouksessa.

Italian johtamassa FNC:ssä ovat mukana Italian lisäksi Albania, Kroatia, Unkari ja Slovenia sekä Itävalta.

Ranskan johtamassa FNC:ssä, joka on siis nimetty EII:ksi, ovat mukana siis Ranskan lisäksi Saksa, Iso-Britannia, Italia, Espanja, Hollanti, Belgia, Portugali, Tanska ja Viro.

                                                                                           ****

Euroopassa on kolme valtiota, joiden puitteissa Euroopan puolustusyhteistyöjärjestelyt tapahtuvat. Nuo kolme valtiota ovat Iso-Britannia, Ranska ja Saksa. Maat ovat kolme suurinta läntisen Euroopan sotilasmahtia puolustusmenojen suuruudella mitattuna, mutta vain kaksi näitä on sellaista suurvaltaa, joilla on todellista laaja-alaista sotilaallista kyvykkyyttä toimia.

Iso-Britannia ja Ranska ovat Euroopan sotilaallisia suurvaltoja. Molemmat ovat ydinasevaltioita ja pysyviä Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston jäseniä. Molemmat maat kuuluvat johtavien teollisuusmaiden ryhmään sekä G7:ssa että G20:ssä. Molemmat maat ovat myös sellaisia lentotukialusvaltioita, joilla on mahdollisuus toimia kaikkialla maailmassa.

Sen sijaan Saksa ei tällä hetkellä ole sotilaallisesti yhtään mitään. Saksan sotilaallinen kyvykkyys on tällä hetkellä heikko. Saksa ei vakuuta sotilaallisella voimallaan ketään, vaikka onkin puolustusmenoilla mitattuna läntisen Euroopan kolmanneksi suurin sotilasvoima.

Seuraavat uutisotsikot kuvaavat osaltaan Saksan tämänhetkistä sotilaallista kyvykkyyttä:

Saksan laivaston uusi fregatti on täysi susi” (IL 15.1.2018).

Less than a third of German military assets are operational says report” (UK Defence Journal 21.3.2018).

Der Spiegel: Saksan 128 Eurofighter-hävittäjästä vain neljä toiminta­valmiina – Suomessa malli ehdolla Hornetin seuraajaksi” (HS 2.5.2018).

Jos Venäjä olisi hyökännyt Eurooppaan vuonna 2014, Saksan puolustusvoimilta - Bundeswehrilta - olisi loppuneet ampumatarvikkeet noin yhden viikon kuluessa. Saksalla ampumatarvikevarastot olivat tyhjillään eikä niitä vieläkään ole saatu neljässä vuodessa täytettyä.

Euroopan sotilaallisen yhdentymisen puolustusyhteistyöjärjestelyt ovat nyt käymistilassa ei emmekä tiedä vielä lopputulosta.

Vaikka lopputulosta emme vielä tiedä, joka tapauksessa läntisen Euroopan todellista sotilaallista kyvykkyyttä lisäävä yhdentyminen ei tule tapahtumaan EU:n vetämänä. Esimerkiksi EU:n pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) ei tule olemaan sellainen lopputulos, johon Suomen tulisi erityisesti turvautua tai tarrautua.

Koko EU:ta koskevat uudistukset ovat liian hitaita, minkä johdosta myös Ranska on lähtenyt viemään eteenpäin EU:sta erillään olevaa EII-hanketta.

Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan osalta Euroopan puolustusyhteistyöjärjestelyt ovat nyt hieman samalainen tilanne kuin 1990-luvun alkupuolella, kun Eurooppaan oltiin tekemässä järjestelyä talous- ja rahaliitosta. Kuka tai ketkä johtavat Euroopan puolustusta?

                                                                                           ****

Presidentti Macronin EII-hanke on mielenkiintoinen, koska se on ainoa FNC-hanke, jossa sekä Iso-Britannia että Saksa ovat mukana.

Ranskan ja Iso-Britannian sotilaallinen kumppanuus on ollut tiivistä vuodesta 2011.

Ranska ja Iso-Britannia - ei siis Yhdysvallat - saivat aikaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1973 (S/RES/1973) täytäntöönpanon Libyaa koskien vuonna 2011. Iso-Britannia on ollut mukana ranskalaisessa Barkhane-operaatiossa (Opération Barkhane), joka on edelleen Ranskan meneillään sotilastoimi islamilaisia militantteja vastaan Afrikassa. Ranska ja Iso-Britannia osallistuivat Yhdysvaltain ohella al-Assadin kemiallisten aseiden tuotantoon liittyvien rakennusten tuhoamiseen huhtikuussa 2018.

Ranskalla on usean sadan sotilaan joukko Ison-Britannian johtamassa taisteluosastossa, joka toimii Virossa Naton Enhanced Forward Presencen puitteissa (Nato’s EFP). Myös Tanska on mukana tuossa Ison-Britannian johtamassa taisteluosastossa Virossa.

Ranskalla ja Iso-Britannialla on siis ollut ja on edelleen laajaa sotilaallista kokemusta toimia yhdessä sotatoimissa osoittaen yhteistä sotilaallista kyvykkyyttä. Saksalla kolmantena osapuolena ei ole vastaavaa käytännön sotilaallista kokemusta. Saksa ei myöskään Ranskan ja Iso-Britannian tapaan osallistunut Syyrian ohjusiskuun huhtikuussa 2018.

Se, miksi Ranska on sitomassa Iso-Britanniaa mukaan Ranskan johtamaan EII-hankkeeseen ja sitä kautta vahvasti Euroopan puolustukseen, johtuu sekä Iso-Britannian sotilaallisesta voimasta että Ranskan ja Iso-Britannian keskinäisestä sotilaallisesta yhteistyöstä.

Niin Ranskalla kuin Iso-Britannialla on myös todistetusti sotilaallista päätöksentekokykyä, jota kaikilla eurooppalaisella mailla ei ole. Ranskalla on halukkuutta sitoa EU:sta eroava Iso-Britannia Euroopan puolustukseen myös päätöksenteon osalta. Ranska tulee hyvin toimeen niin Saksan kuin Iso-Britannian kanssa.

Iso-Britannia on toisaalta useaan otteeseen ilmoittanut myös julkisuudessa, ettei ole lähtemässä pois Euroopan puolustuksesta, vaikka se eroaakin EU:sta. Ranskan ja Iso-Britannian välillä ei ole vastaavaa epäilyä kuin mitä on Iso-Britannian ja Saksan välillä, jota oli myös jo silloin, kun Euroopan talous- ja rahaunionia oltiin perustamassa Saksojen yhdistymisen seurauksena.

Näyttää sitä, että Ranskan johtamasta EII-hankkeesta tulee Euroopan tärkein FNC, jossa edistetään eurooppalaisen puolustuksen todellista sotilaallista suorituskykyä kasvattavaa kehystä.

Ranskan EII-ryhmä on valittu maista, joilla Ranska uskoo olevan sotilaallista päätöksentekokykyä, joilla on uskallusta sotilaalliseen toimintaan ja joilla on uskallus kantaa myös tappioita. Ranskan ryhmään ovat lähteneet kaikki ne yhdeksän maata, joita se on ensi vaiheessa pyytänytkin, joten ennakkokartoitus on tehty huolella.

                                                                                           ****

"Puitejärjestely ei ole luonteeltaan oikeudellisesti sitova. Se korostaa osapuolten poliittisen tason sitoutumista yhteistyön tiivistämiseen."

Tuo Suomen valtion ulkoministeriön tai puolustusministeriön sivuilla muodossa tai toisessa toistuva lause kuvaa hyvin, mihin Suomi on valmis Euroopan puolustuksellisessa yhteistyössä.

Suomi ei vielä toistaiseksi ole valmis mihinkään sellaiseen, mikä synnyttäisi sitoutumista. Suomella on ollut valmiutta lähteä vain aiesopimuksiin (Letter of Intent, LoI), aiejulistuksiin (Statement of Intent, SoI), yhteisymmärryspöytäkirjoihin (Memorandum of understanding, MoU) tai muihin vastaaviin puitejärjestelyihin, joihin ei liity sitovuusvelvoitteita. Nuo ovat luonteeltaan herrasmiessopimuksia.

Tuo Suomen harjoittama sitoutuminen ilman sitoutumista -politiikka tarkoittaa sitä, että Suomi saa vain sitä, mitä se on itse valmis antamaan. Jos Suomi ei ole halukas ennalta antamaan turvatakuita, ei se tule samaan ennalta myöskään muilta turvatakuita. Presidentti Niinistön on ollut turhaa matkustella pitkin Eurooppaa ruinaamassa EU-turvatakuita.

Jos Suomi ei ole valmis ennalta antamaan sotavoimaansa muiden hyödyksi, ei Suomi myöskään tule ennalta saamaan muilta sotavoimaa itsensä hyödyksi.

Viime vuonna solmituilla aiesopimuksella ja muilla vastaavilla puitejärjestelyillä ei ole vaikutusta esimerkiksi Venäjän käyttäytymiseen. Venäjä ei ole Suomen sopimuksia vastustanut eikä kommentoinut Naton kanssa solmittua isäntämaasopimusta lukuun ottamatta.

                                                                                           ****

Suomi on vedonnut EU:n pysyvän rakenteellisen puolustusyhteistyön (PRY) järjestämisessä EU:n Lissabonin sopimukseen. Suomen on kovaäänisesti vaatinut, että jäsenmaan tai jäsenmaiden joutuessa hyökkäyksen kohteeksi muiden jäsenmaiden tulee antaa apua kaikin käytettävissä olevin keinoin. Siis myös sotilaallisin keinoin.

Presidentti Niinistö on useaan otteeseen muistuttanut, että Suomi ja hän henkilökohtaisesti ajoivat voimakkaasti sitä, että PRY sisältää viittauksen Lissabonin sopimukseen. Suomi perustaa nyt sotilaallista liittoumistaan siis ensisijaisesti EU:n varaan.

Turvatakuiden suhteen Suomella on tuossa ketunhäntä kainalossa: Suomi yrittää saada sitoumuksia itseään kohtaan, joita se välttämättä halua antaa muille, jos sitoumuksien antamisesta on Suomelle itselle haittaa. Mahdollinen avunanto halutaan alistaa tapauskohtaisuudelle, jossa voitaisiin käyttää harkintavaltaa muille annettavasta avusta.

Suomen sitoutumishaluttomuus jo nähty useissa Suomen kannanotoissa esimerkkisi Baltian maiden turvallisuudessa. Suomen mukaan Baltian maiden turvallisuus kuuluu vain Natolle eikä EU:lle, koska Baltian maat ovat Naton jäsenmaita. Suomi ikään kuin yrittää karsinoita EU:n Nato-maita omaan karsinaansa niissä tapauksissa, kun Suomelle olisi syntymässä velvollisuus auttaa EU:n puitteissa sellaista EU-maata, joka kuuluu myös Natoon.

Suomen sitoutumishaluttomuus näkyy myös vuoden 2021 kansainvälisen suursotaharjoituksen suunnittelussa. Tuossa harjoituksessa on tarkoitus harjoitella vain sotilaallisen avun vastaanottamista, ei sotilaallisen avun antamista. Suomen linjaus poikkeaa Ruotsin linjauksesta syksyn 2017 Aurora-sotaharjoituksessa, jossa Ruotsi harjoitteli myös avun antamista Baltian maille.

Suomella on siis EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä turvatakuisiin liittyvä taka-ajatus, jonka muut EU-maat kyllä tietävät ja ovat siksi varovaisia Suomen suhteen. Suomi yrittää saada ennalta varmuuden Suomelle annettavasta avusta kriisi- ja sotatilanteesta, toisin sanoen EU:n turvatakuut jossakin muodossa.

Suomi ajattelee, että Venäjä hyväksyisi sentään Suomen EU-turvatakuut, kun Suomen mielestä Venäjä ei hyväksy Suomea Naton jäseneksi. Toistaiseksi Suomi on kunnioittanut tuota Venäjän näkemystä Suomen Nato-jäsenyydestä.

EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä Suomen pohjimmainen pelko on, että Suomen Venäjä-suhteet eivät olisi pelkästään Suomen käsissä, ja Suomi joutuisi antamaan päätöksentekoa rajojensa ulkopuolelle liittolaisilleen. Tuo pelko värittää kaikkea Suomen toimintaa Euroopan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä. Suomi pelkää tulevansa vedetyksi konfliktiin, jossa yhtenä osapuolena olisi Venäjä. Suomessa siis puhaltaa edelleen vahvat kylmän sodan ajan tuulet ja sairaalloinen pelko Venäjän reaktioista.

Suomi on ottanut nyt linjakseen, että EU:n puolustusyhteistyö tapahtuisi ensisijaisesti EU:n yhteisissä puitteissa, mikä tarkoittaa hidasta etenemistä ja päämääriä vesittäviä kompromisseja.

Tuohon EU:n kaikkia jäsenmaita koskevaan puolustusyhteistyön suunnitelmaan, johon Suomikin on sitoutunut, voi käydä tutustumassa täällä.

                                                                                           ****

Nyt on kuitenkin käymässä niin, että kaikille EU-maille - itseasiassa suurimmalle osalle - ei tuo laaja EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyösuunnitelma ole riittävä eikä riittävän nopea Euroopan puolustuksen viemiseksi eteenpäin, josta on seurannut tavoitteiden pirstoutumista ja maiden osaryhmittymistä EU:n sisällä.

Eurooppaan on siis muodostunut neljä erimuotoista FNC-hanketta, joiden todellisena pohjana on osallistujamaiden Nato-jäsenyys. FNC-hankkeilla ei ole ollut koordinointia ja niitä voidaan pitää osittain päällekkäisinä. Hankkeet ovat olleet osittain kilpailevia Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan kesken.

Kysymys noille FNC-hankkeissa oleville maille ei niinkään ole EU:sta, vaan Natosta, kun Yhdysvallat on patistanut Euroopan Nato-maita ottamaan lisää omaa vastuutaan Euroopan puolustamisesta. FNC-hankkeet eivät liity EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön, vaan ovat Naton Eurooppa-pilarin vahvistamista. Samanmielisten muodostamilla pienemmillä ryhmillä yritetään päästä eroon suurien organisaatioiden byrokraattisesta päätöksenteosta. Byrokraattista päätöksentekoa on siis myös Natossa.

Suomi on nyt mukana Iso-Britannian ja Saksan FNC-hankkeissa.

Iso-Britannian nopean toiminnan JEF-joukoilla FNC-hankkeena on jo konkretiaa. Alle 48 tunnin varoajalla noin 10 000 sotilaan JEF-joukot ovat operatiivisesti valmiita toimimaan tässä kuussa. Joukkojen toimintaa viimeisteltiin Iso-Britanniassa 21.4.-4.5.2018 pidetyssä Joint Warrior -sotaharjoituksessa (Joint Warrior 2018 ja Joint Warrior 2018), joita tänä vuonna on poikkeuksellista vain yksi kahden sijaan. Suomi ei kuitenkaan varsinaisesti osallistunut tuohon harjoitukseen. Puolustusministerit julkistavat JEF-joukkojen taistelu- ja toimintavalmiuden saavuttamisen kesäkuussa Lontoossa.

Suomella on JEF-joukoissa noin 250 sotilasta, mutta Suomi olisi valmis käyttämään mahdollisiin JEF-operaatioihin koko kriisinhallinnan valmiuttaan. Suomi on siis noin 250 sotilaalla mukana pienemmällä joukolla kuin miten sen sotilaallinen koko edellyttäisi yhdeksän JEF-maan joukossa.

Saksan ja Iso-Britannian FNC-hankkeiden edetessä ja tiivistyessä Suomelle saattaa tuottaa vaikeuksia Euroopan puolustusyhteistyössä EU-maiden keskinäiset järjestelyt, joissa järjestelyn valmistelu ja päätöksenteko ei tapahdu vastaavasti kuin asioiden perinteinen valmistelu ja päätöksenteko EU:n konsensusperiaatteella.

Kyse Suomelle on päätöksenteon yksimielisyydestä kaikkien jäsenmaiden kesken ja siitä, että Suomella ei olisi tavallaan sitä ”veto-oikeutta” päätöksenteossa, mikä sillä olisi muutoin.

Toistaiseksi JEF-joukkoihin liittynyt Suomen päätöksenteko on yllättänyt positiivisesti, mutta vielä ei ole testattu, kuinka Suomi kykenisi tekemään päätöksiä, mikäli Suomesta jouduttaisiin lähettämään sotilaita ulkomaille sotimaan.

                                                                                           ****

Suomi ei ole nyt lähtemässä mukaan Ranskan EII-hankkeeseen, jos olemme uskomassa presidentti Niinistön mielipiteisiin.

Me voimme sitä miettiä, mikä lisäarvo tuolla voisi olla, jos mukaan mentäisiin.”, ”Resursseja ei kuitenkaan niin valtavasti ole. Meillä on yhteistyö brittien kanssa, meillä on EU-raide menossa koko ajan. Kuinka paljon siihen mahtuu, sitä joudumme miettimään.” ja ”Meillä on vaikea olla ihan kaikessa mukana, erityisesti jos on päällekkäisyyksiä.”, Niinistö totesi Ilta-Sanomissa kolmella lauseella (IS 4.5.2018).

Mikä on presidentti Niinistön mainitsema Suomen EU-raide puolustusyhteistyössä, on vielä epäselvää.

Sen sijaan puolustusministeri Niinistön mukaan Suomi ei olisi muodostanut vielä kantaa EII-hankkeeseen, vaan selvitystyö olisi käynnissä, mitä tähän Ranskan esittämään sotilaalliseen yhteistyöhön ryhtyminen merkitsisi ja mikä sen suhde Suomen muihin sitoumuksiin olisi (HS 3.5.2018).

Eduskunnassa puolustusministeri on kuitenkin ollut samoilla linjoilla kuin sukunimikaima Mäntyniemessä.

Olisiko siitä Suomelle hyötyä? Mitä se maksaisi? Missä olisi kohdealueita, mihin joukolla haluttaisiin vaikuttaa? Ja myös sitä, mikä sen suhde on olemassa oleviin, vastaavan tyyppisiin konsepteihin?”, Niinistö kyseli torstaina 3.5.2018 eduskunnassa ja osoitti samalla kielteistä suhtautumista Ranskan EII-aloitteeseen (HS 3.5.2018).

Puolustusministeriö on antanut selvitystyön pääesikunnalle, siis ammattisotilaille. Heidän tehtävä on keksiä tekniset perusteet poliittiselle päätökselle, miksi Suomi ei lähde mukaan. Pääesikunnan selvitys on meidän syytä käydä aikanaan tarkasti läpi teknisiltä perusteiltaan. Ovatko Suomen kieltäytymisperusteet uskottavia.

Poliittinen päätös on jo siis tehty ainakin Mäntyniemessä. Presidentti Niinistö totesi myös Ilta-Sanomissa, että Ranskan kaavailemat joukot eivät olisi osa eurooppalaista puolustusta.

Presidentti Niinistön näkemys, ettei Ranskan hanke ei olisi osa eurooppalaista puolustusta, on yllättävä näkemys. Se on myös väärä näkemys.

Niinistö lienee kuitenkin tarkoittanut, etteivät Ranskan kaavailemat joukot olisi osa EU:n puolustusyhteistyötä. Ranskan FNC-hanke tulee olemaan osanottajajoukon ja sotilaallisen sitoutumisen perusteella vahva osa eurooppalaista puolustusta, mutta ei tosiaankaan EU:n.

Presidentti Niinistön olisi syytä myös muistaa, etteivät Saksan, Iso-Britannian ja Italian johtamat kolme FNC-hanketta ole sen enempää sidottuja EU:hun kuin tuo neljäs Ranskan johtama FNC. Suomi on jo mukana aiesopimuksen muodossa Saksan ja Iso-Britannian johtamissa kahdessa FNC:ssä, joista Iso-Britannian johtama tunnetaan siis lyhenteellä JEF. Päätöksiä noissakaan FNC-hankkeissa ei tehdä EU:n puitteissa. Päätöksenteko myös noissa hankkeissa voi muodostua Suomelle ongelmaksi, jos Suomelta edellytettäisiin tiiviimpää sitoutumista kuin vain mitä aiesopimukseen on kirjattu.

Jos Suomi ei lähde mukaan Ranskan EII-hankkeeseen, ei perustelu voi olla se, ettei kyseessä ole EU-puolustushanke, koska eivät muutkaan vastaavat hankkeet ole EU-puolustushankkeita. Suomi ei voi perustella myöskään päätöstä resurssien puuttumisella tai vähäisyydellä, koska aivan sama Suomen kriisinhallinnan valmius olisi käytettävissä myös näissä EII-joukoissa vastaavasti kuin Iso-Britannian JEF-joukoissa. Lisäksi, jos Viro voi olla mukana sekä Ranskan että Iso-Britannian FNC-hankkeissa pienenä maana ja pienellä armeijalla, kuinka sitten Suomi ei voisi olla mukana suurempana maana ja suuremmalla armeijalla?

Suomelle osallistuminen Ranskan EII-hankkeeseen on poliittinen kysymys ja jos Suomi ei lähde mukaan, on perustelut esitettävä poliittisina kannanottoina eikä sotilasteknisinä kannanottoina ammattisotilaiden harmiksi. On muistettava, että strateginen pragmatismi antaa liikkumavaraa mutta samanaikaisesti se asettaa myös rajat.

                                                                                           ****

Suomi on mukana Saksan FNC-hankkeessa laimealla aiesopimuksella. Saksan FNC-hanke on osallistujamaiden lukumäärällä mitattuna laajin näistä neljästä tämänhetkisestä FNC-hankkeesta.

Ongelma Saksan hankkeessa on, että Saksan sekä sotilaallinen kyvykkyys että päätöksentekokyvykkyys ovat heikkoja, vaikka Saksa onkin puolustusmenoilla mitattuna EU:n kolmanneksi suurin sotilasmahti. Saksan sotilaalliseen kyvykkyyteen ei tällä hetkellä voi oikein luottaa.

Saksan FNC-hankkeella on katsottu olevan monia päämääriä. Hyväksyttävä päämäärä on fiksu tapa hälventää lähimmissä naapurimaissa sitä epäluuloa, mitä näissä maissa vielä on Saksaa kohtaan toisen maailmasodan jäljiltä. Suomi oli aikanaan Saksan liittolainen, joten me emme välttämättä ymmärrä tuon epäluulon syvyyttä Saksan naapurimaissa.

Monet sotilasasiantuntijat Euroopassa ovat kuitenkin nähneet, että Saksan FNC-aloite vuonna 2013 syntyi Bundeswehrin heikkoudesta ja että sotavoimien yhdistämispyrkimyksillä Saksa pyrkii paikkaamaan aukkoja sotilaallisessa kyvykkyydessään.

Suomessa on kuitenkin huomattava, miten pitkälle Saksa on FNC-hankkeella menemään. Kyse on eurooppalaisen armeijan luomisesta, jossa eri maiden sotilaat muodostaisivat yhteisiä sotilasyksikköjä. Kyse on kuitenkin vapaaehtoisuudesta eikä ketään pakoteta mukaan.

Ensimmäiset yhteiset sotilasyksiköt Saksan johdolla on itse asiassa jo luotu. Pohja ja malli EU-armeijan luomiselle on siis olemassa, vaikka Saksan FNC-hankkeessa yhteisten sotilasyksikköjen luomisella ei olekaan mitään tekemistä EU:n kanssa. EU-armeijaa ollaan siis luomassa ilman EU:ta ja ilman EU:n päätöksentekoprosessia.

Viime vuonna Saksa ja kaksi sen läheistä Nato- ja EU-naapurimaata Tšekki ja Romania ottivat hiljaa radikaalisen askeleen kohti jotain, joka näyttää EU:n armeijan aihiolta, mutta johon ei liity EU. Saksa, Tšekki ja Romania ovat ilmoittaneet asevoimiensa yhdentämistoimista.

Romanian armeija ei kokonaisuudessaan liity Bundeswehriin eikä tšekkiläiset asevoimat tule pelkästään Bundeswehrin osaksi. Kumpikin maa ovat kuitenkin nyt integroineet yhden prikaatin saksalaisiin asevoimiin.

Romanian 81. mekanisoitu prikaati liittyi Bundeswehrin nopean toiminnan joukkojen divisioonaan ja Tšekin 4. nopean toiminnan prikaati, joka on toiminut Afganistanissa ja Kosovossa ja joka on Tšekin armeijan ns. keihäänkärkijoukkoja, tuli osaksi saksalaista 10. panssaridivisioonaa.

Näin Romania ja Tšekki seuraavat kahden hollantilaisen prikaatin jalanjälkiä, joista toinen on liittynyt Bundeswehrin nopean toiminnan joukkoihin ja joista toinen on integroitu Bundeswehrin 1. panssaridivisioonaan.

Lasikatto EU-armeijan siemeneksi on jo siis puhkaistu: Euroopan eri maiden sotilasyksikköjä on jo integroitu yhdeksi.

Saksan, Hollannin, Tšekin ja Romanian armeijajoukkojen yhdistäminen on esimerkki, mihin on syytä varautua jatkossakin askel askeleelta. Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö on jäänyt kauaksi siitä, missä Keski-Euroopassa jo mennään.

                                                                                           ****

Presidentti Niinistö tukee Junckerin ajatusta EU-armeijasta” oli uutisotsikko Ylen sivuilla jo keväällä 2015 (Yle 8.3.2015). Jutussa oli mielenkiintoinen seuraava lause, johon on syytä kiinnittää huomiota tuolloisen puolustusministeri Carl Haglundin lausumana: ”Se [EU-armeija] voisi tuoda lisäarvoa, mutta se edellyttäisi, että saadaan mielellään kaikki EU-maat mukaan.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker oli esittänyt EU-armeijan perustamista (FT 8.3.2015), joka sai Suomesta suurta poliittista kannatusta presidentin johdolla. Iso-Britannia suhtautui tuolloin varsin kielteisesti EU-armeijan perustamiseen.

Nyt EU-armeija on jo siis muodostumassa, mutta ei siinä järjestyksessä, missä Suomi on ajatellut. Armeijaa kootaan vähitellen yksittäisten EU- ja Nato-maiden kesken ilman sitä hankaluutta, joka syntyisi, mikäli perustamista yritettäisiin keskusjohtoisesti EU:n elimissä. Todennäköisesti nyt nämä jo konkreettisesti muodostuneet palaset, joita on jo kolme tai neljä laskentatavasta riippuen, tulevat olemaan aikanaan osia EU-armeijassa.

Toisin kuin Carl Haglund vuonna 2015 arvioi, ei lisäarvon syntymiselle tarvittu koko EU:ta eikä sen jäsenmaita kokonaisuudessaan. Lisäarvo syntyy nyt pienissä palasissa.

Suomen pitää nyt sisäistää, että EU:n puolustusintegraation keskeiset lisäarvot eivät synny EU-organisaatoissa EU:n päätöksenteolla vaan EU:n ja Naton jäsenmaiden keskisillä järjestelyillä, jotka lopulta ehkäpä yhdistyvät yhdeksi suuremmaksi kokonaisuudeksi. Näen esimerkiksi PRY:n merkityksen Euroopan puolustusintegraatiossa vähäiseksi, muttei toki merkityksettömäksi.

                                                                                           ****

Tulisiko Suomen nyt lähteä mukaan Ranskan EII-hankkeeseen, jossa jo olevat maat kattavat valtaosan Euroopan puolustuskyvykkyydestä puolustusbudjettien määrällä mitattuna.

On väärä luulo, että Ranska olisi tällä hankkeella haalimassa kokoon sotavoimaa Afrikassa tapahtuviin sotilastoimiin. Kun Ranskan EII-hankkeessa ovat mukana myös Saksa ja Iso-Britannia, se kyllä tasapainottaa asetelmaa etelästä myös itään.

Täällä Pohjolan perukoilla on muistettava, että Euroopan sotilaalliset haasteet tulevat idästä kaakon kautta etelään, siis Venäjältä, Lähi-idästä ja Afrikasta. Olemme joutuneet viime vuosina noista kaikista kolmesta ilmansuunnasta tulleiden haasteiden kohteeksi.

Kun muistelemme Lähi-idästä ja Afrikasta tulevaa pakolaistulvaa, emme voi täällä Pohjolan perukoillakaan ajatella, että vain Venäjä uhkaa meitä. Itse asiassa Lähi-idän pakolaisaalto on synnyttänyt meille konkreettisia ja rahaa vieneitä ongelmia enemmän kuin Venäjä.

Kun Ranskan EII-hankkeessa on nyt niin paljon mukana eurooppalaista sotavoimaa, myös Suomen on harkittava siihen osallistumista. Toisin kuin Suomi, Ruotsi ei osallistunut Saksan FNC-hankkeeseen, mikä saattoi olla järkevä ratkaisu tässä vaiheessa, koska Saksan sotilaallisessa kyvykkyydessä on ongelmia. Joka tapauksessa Ranskan EII-hanke on tässä vaiheessa tärkeämpi ja merkittävämpi Suomen kannalta kuin Saksan FNC-hanke.

Tärkeää on, että nämä nyt Eurooppaan muodostuvat sotilaalliset toimintaryhmät olisivat yhtenäisiä. Toimintaryhmien tulee olla samanmielisiä ja niiden tulee toimia käytännön tilanteissa yhdessä. Ryhmillä tulee olla yhteinen halukkuus sitoutua yhteiseen puolustukseen ja yhteisiin sotatoimiin.

Arvioisin, että Ranskan EII:stä tulee Eurooppaan sellainen toimija, jolla on todellista kyvykkyyttä laajoihin yhteisiin sotilaallisiin toimiin.

Ranska on nyt kohentanut eurooppalaista suurvalta-asemaansa Macronin johdolla. Macron poikkeaa aikaisemmista Ranskan presidenteistä edukseen. Macron on selkeästi anglosaksisempi kuin edeltäjänsä. Ranska on kyennyt nostamaan eurooppalaista suurvalta-asemaansa hyvillä Yhdysvaltain suhteilla, jollaisia tällä hetkellä Saksalla ei ole.

Ranskan kyvykkyys taloudessa ei ole vastaava kuin Saksan, mutta Ranska voi kompensoida asemaansa Euroopan puolustuksessa. Ranska voi mennä jopa Saksan edelle, mikäli kykenee hoitamaan Euroopan puolustusintegraation oikein.

Ranskalle ja Iso-Britannialle oivallinen näyttö sotilaallisesta suurvalta-asemasta oli onnistunut ohjusisku Syyriaan huhtikuussa. Tuo ohjusisku on tuonut maille arvonantoa Euroopassa.

Kun 1990-luvulla Ranska pyrki säilyttämään asemaansa suhteessa Saksaan perustettavalla rahaliitolla, nyt Ranskalle hyvä keino olisi sotilaallinen voima ja hyvät suhteet Iso-Britannian kanssa. Euroopassa on tällä hetkellä puutetta turvallisuudesta.  

Kuinka Suomi aikoo toimia eurooppalaisen puolustuksen yhteydessä? Ettei vain lopulta käy vielä niin, että Suomi loppujen lopuksi kavahtaa näitä moninaisia Euroopan puolustusyhteistyön kehittämiskuvioita sitovuudessa ja katsoo helpommaksi hakea turvaa Nato-jäsenyydestä vähemmän sitovana. Ehkäpä Yhdysvallatkin nostetaan vielä arvoon arvaamattomaan.

]]>
4 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255033-suomen-tulee-liittoutua-sinne-missa-on-sotilaallista-voimaa#comments Emanuel Macron EU ja Nato EU:n puolustus Turpo Venäjän uhka Tue, 08 May 2018 11:36:14 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255033-suomen-tulee-liittoutua-sinne-missa-on-sotilaallista-voimaa
EUlle itsenäinen puolustus? http://emailjuuso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254801-eulle-itsenainen-puolustus Tuoreen uutisen mukaan on Suomi harkitsemassa lähtöä mukaan kriisinhallintajoukkoihin, joita käytettäisiin aluksi EUn ulkopuolella ja rajoilla. Ehdotuksen on tehnyt Ranskan presidentti Macron. <a href="https://m.iltalehti.fi/politiikka/201805032200919552_pi.shtml" title="https://m.iltalehti.fi/politiikka/201805032200919552_pi.shtml">https://m.iltalehti.fi/politiikka/201805032200919552_pi.shtml</a> Euroopan interventiojoukkoihin mukaan ovat Ranskan lisäksi lähdössä Saksa, Britannia, Italia, Espanja, Hollanti, Belgia ja Portugali, sekä Itämeren maista Tanska ja Viro. Hienoa tässä on kaksi asiaa. Britit pysyvät EUn yhteisössä tältä osin ilman NATOakin ja vielä parempi se, että tässä järjestelyssä voi olla pohja EUn itsenäiselle puolustukselle jenkkien vetämän NATOn sijaan. EUn koko riittää itsenäiseen puolustukseen sekä aseiden omavaraiseen kehittämiseen helposti. Meitä on yli 500 miljoonaa. Me emme tarvitse monia erilaisia puolustusjärjestelyitä. EUn oma riittää hyvin. Iltalehti: "EU-politiikkaa johtava pääministeri Juha Sipilä (kesk) on aiemmin ajanut yhdessä Ranskan kanssa EU:n syvenevää puolustusyhteistyötä, ja Suomen linjana on edelleen jatkaa aktiivista linjaa EU:n pysyvän rakenteellisen puolustusyhteistyön toimeenpanossa sekä tulevien toimien suunnittelussa."<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 18 http://emailjuuso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254801-eulle-itsenainen-puolustus#comments EU ja Nato EU:n puolustus Thu, 03 May 2018 12:42:22 +0000 Juha Hämäläinen http://emailjuuso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254801-eulle-itsenainen-puolustus Lännenmies toteutti sotaa lietsoneen hyökkäysuhonsa http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253828-lannenmies-toteutti-sotaa-lietsoneen-hyokkaysuhonsa <p>Länsi valitsi itselle pidemmällä jänteellä hävinneen roolin, mutta poistui [1 ja poistuu Syyrian alueelta ainoalla jotenkin uskottavuutensa säilyttäneellä tavalla &ndash; rauhoittumassa jo olevan Syyrian raskaalla edelliseen nähden kaksikertaisella ohjusrynnäköllä [2 &ndash; kolmen lännenmiehen voimin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Yhdysvallat, Englanti ja Ranska suorittivat vahvistaakseen lännenmiehen leiriä taistelussa itää vastaan &ndash; yhteishyökkäyksen. Kolmen taisteluryhmä hyökkäsi odotetusti ja sopivan laimeasti ollakseen ärsyttämättä liiaksi Venäjää, joka on ollut Syyriassa sen laillisen hallinnon kutsumana vastustamassa kapinallisterroristien osallisuutta sisällissotaan &ndash; jo vuodesta 2015.</strong></p><p>&hellip;</p><p>[2 ~ <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005641653.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005641653.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdysvallat <a href="http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013091217478877_ul.shtml">aloitti</a> jo vuonna 2013 salaisen CIA-operaation aseistamalla Syyrian kapinallisterroristeja [3 &ndash; edellisen US-presidentti <strong>Barack Obaman</strong> käskyllä, jonka presidentti <strong>Donald Trump</strong> päätti käskyllään kesällä 2017. USA aloitti massiiviset Syyrian pommitukset ilmasta, jo vuonna 2014 &ndash; <em>ilman mitään kansainvälisen yhteisön lupaa</em> ja mandaattia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lännenmies hävisi pelinsä ja myöhemmät vaikuttamismahdollisuutensa koko Syyrian alueelle</strong></p><p>Mitään täyttä näyttöä ei ole Syyrian hallituksen osuudesta väitettyihin kemiallisten aseiden iskuihin Damaskoksen itäpuolella &ndash; Ghoutassa ja Doumassa. Väitteet kerrotaan olleen tekaistuja [4 ja todisteet kestämättömiä, jopa todistearvoltaan olemattomia.</p><p>Ehkä &rdquo;kemiallisten iskujen tapahtumavideot&rdquo; tekaistiin provosoituna hätäännyttäessä US Trumpin ilmoituksesta, että US vetäytyy Syyriasta [5, paljolti, koska aloitteet ovat siirtyneet itse Syyrian lailliselle hallitukselle, Venäjälle ja Iranille ja yllättäen Turkille &ndash; Nato-valtiolle!</p><p>Mainitaan, että vasta nyt tänään 14.4. OPCW järjestö menee/<a href="http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201804092200865226_ul.shtml">meni</a> paikan päälle selvittämään onko vai ei [6 &ndash; näitä kemiallisten aseiden käyttöä operoitu ja jos on &ndash; niin mahdollisesti kenen/ keiden toimesta.</p><p>&hellip;</p><p>[6 <em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; YK:n kanssa toimivan kemiallisten aseiden kieltojärjestön OPCW:n on määrä aloittaa tänään tutkimukset Doumassa. Syyria on lupaillut asiantuntijoille pääsyä alueelle, jossa kerrotaan kuolleen kymmeniä kaasuiskussa viime viikonloppuna &hellip; &rdquo; ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10160155">https://yle.fi/uutiset/3-10160155</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lännenmiehen hyökkäävälle taisteluiskulle on vain yksi todellinen syy</strong></p><p>US ei voinut aloittaa hyökkäystä enää yksin &ndash; se tarvitsi vahviketta &rdquo;liittolaisilta&rdquo; - Englannilta ja Ranskalta, joiden vaikutehistoria ulottuu jo 100 vuoden taakse &ndash; väärin piirretyin rajoin - koko muun muassa Syyrian alueelle &ndash; Sykes - Picot sopimuksella [7, joka aikanaan salattiin, eikä siinä kyselty mitään alueen asukkaita ja <em>väestöryhmiltä</em>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kolmikko päätti näin roolinsa Syyrian konfliktin osalta</strong></p><p>Aloite on siirtynyt näin Venäjän johtamalla - &rdquo;itäiselle koalitiolle&rdquo;, jossa yllättäen natovaltio Turkki on mukana. Nythän Syyriaa kohtaa jo rauhoittumisen aalto, sillä Ghoutan myötä kapinallisterroristien ote on kirvonnut/<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10155897">kirpoamassa</a> ja heidän siirrot Idlibin maakuntaan ovat alkaneet &ndash;</p><p>&hellip; ehkä Idlibiin on syntymässä &rdquo;elinkelvoton&rdquo; uusi prototyyppivaltio, jossa ääri-islamistit voivat harjoittaa eloaan tapojensa mukaisesti. Samaan rauhanprosessiin tulee liittymään kurdien ratkaisematon ongelma jo tuolta Sykes - Picot sopimuksen ajoilta. Kurdit tullevat saamaan oman &rdquo;prototyyppivaltion&rdquo; - Kurdistanian [8 &ndash; itäisen koalition määrittämänä?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Käyttikö Venäjä omia moderneja S-400 ohjustentorjuntavälineistöä? </strong>[9<strong>.</strong></p><p>Isku oli sopivasti rajoitettu, ettei Venäjän olisi tarvinnut käyttää ohjuspuolustustaan. Tässä kohtaa vastakkain olivat kahden maailman suurimman asekauppiaan intressit, sillä mikäli S-400 ohjustorjuntajärjestelmä [10 olisi käytetty (käytettiinkö &ndash; <em>jää vielä tätä kirjoitettaessa nähtäväksi</em>) &ndash; olisi se aikaansaanut mahdollisen kiusallisen tilanteen jommalle kummalle!</p><p>&ndash; on helppo arvioida, mikä isku olisi lännenmiehelle, jos olisi käynyt ilmi, että heidän &rdquo;älykkäät ohjukset&rdquo; [trumppistinen ilmaus] olisi ammuttu alas, harhautettu tai tehty vaarattomiksi <em>tai</em> toisin päin, mikäli moderneiksi ja voittamattomiksi väitetyt S-400 torjuntajärjestelmät olisivat olleet tehottomia &ndash; ainakin Turkki peruuttaisi S-400 järjestelmän tilaukset &ndash; uutisointi on kertonut, että natovaltio turkki olisi haluamassa tätä venäläisten S-400 ohjustentorjuntajärjestelmää [?]</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>Lännenmies kokee jo käyvänsä vähintään informaatiosotaa idän jättiläisiä vastaan</strong></p><p>Lännenmiehellä on myös amerikkalaisina meneillään kiusallinen &rdquo;rauhoittamisoperaatio&rdquo; - kaukana idässä, jossa Kiina viitoittaa todellisuudessa tiekarttaa, jonka lopullisena päämääränä on rauhoittaa koko Korean niemimaa &ndash; poistattaa kaikki de facto toimimattomat ydinaseet kantolaitteineen ja kaikki kolmansien valtioiden taistelu- ja hyökkäysjoukot koko Korean niemimaalta.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Merkittävä &ndash; erittäin merkittävä tieto</strong></p><p>[ &hellip; <em>tässä viittaan voimakkaasti presidenttimme ilmaukseen hänen näkemyksestään hetkestä, jolloin hän lähtisi viemään Suomea kohti Natoa!</em> [11 &hellip; ]</p><p>Yhdysvallat ei mitä ilmeisimmin kertonut hyökkäyksestään kohdetietoja Venäjälle, vastoin kuin vuosi sitten &ndash; sen sijaan <em>EU-valtio Ranska kertoi</em> &ndash; uutisoinnin mukaan. Tämä tieto on erityisen merkittävä, sillä tällä uutisoidulla informaatiolla <em>EU-maa Ranska antoi viestin Kremlille</em> &ndash; emme ole vihollisianne.</p><p>US saattoi tehdä itselle kohtalokkaan valinnan ja näin vaikeutti mahdollisesti alkavia &rdquo;toukokuun neuvotteluja&rdquo; [12 ---</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Suomalaisia eturivin poliitikkojen lausahduksia:</strong></p><p>Ulkoministeri <strong>Timo Soini</strong> - &rdquo; &hellip; Syyria käytti kemiallisia aseita &hellip; _&hellip; mukana Iran ja terroristiryhmiä &ndash; liittyy myös Israelin <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/ei-herkille-tarkka-ampuja-ampuu-aseettoman-miehen-sotilaat-hurraavat-taustalla-jarkyttava-video-gazan-rajan-tuntumasta/6861416#gs.tDflDus">turvallisuus</a> [!] [13 &hellip; &rdquo; &hellip; <em>toisaalta</em>: &rdquo;Osa on arvokalaa ja osa ei &hellip;&rdquo;, lähetti Yle Ykkösaamussa 14.4. terveiset vanhemmilleen Tampereelle: Rakastan teitä!&rdquo;</p><p>Presidentti <strong>Sauli Niinistö</strong> - &rdquo; &hellip; rangaistusisku &hellip; &rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Entä itse esitetty taisteluhyökkäyksen juurisyy?</strong></p><p>Lännenmies väittää Syyrian hallinnon käyttäneen kansalaisiaan vastaan kemiallisia aseita, jotka ovat kansainvälisin sopimuksin kielletty &ndash; aiemminhan esimerkiksi amerikkalaisten käyttämä Agent Orange [14 ei aikaansaanut mitään toimia kansainvälisen yhteisön taholta &ndash; Vietnamin sodan ajoilta &ndash; uhrien määräksi arvioitiin tuolloin noin miljoona &ndash; siviiliä, eikä tämä ole fiktio &ndash; van fakta itse tapahtumana.</p><p>&hellip;</p><p>[14 &ndash; viitelinkki ~ <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/usa-lla-eniten-kemiallisia-aseita-venajan-yhdysvaltain-suurlahettilas-varoittaa-seurauksista/6865152#gs.L5za=dg">https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/usa-lla-eniten-kemiallisia-aseita-venajan-yhdysvaltain-suurlahettilas-varoittaa-seurauksista/6865152#gs.L5za=dg</a> -</p><p>[14 ~ <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Agent_Orange">https://en.wikipedia.org/wiki/Agent_Orange</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>US haki YK&#39; n yleiskokoukselta hyökkäys- ja taistelulupaa Irakia vastaan vuonna 2003. Perusteiksi esitettiin myöhemmin valheiksi osoittautuneet väitteet Irakin yksinvaltias <strong>Saddam Husseinin</strong> kemialliset joukkotuhoaseet &ndash; niitä ei löytynyt, tai oikeastaan löytyi, mutta kiusallisena asiayhteytenä itse Yhdysvalloille.</p><p>US ei saanut hyökkäys- ja taistelulupaa YK&#39; lta - maailmanjärjestöltä, mutta <strong>George W. Bush</strong> presidenttinä määräsi hyökkäyksen &ndash; jonka jatko on jo historiaan kirjoitettu &ndash; ISIS-järjestön syntyhetkineen [15 sekä myöhemmin Englannin silloisen pääministeri <strong>Tony Blairin</strong> anteeksipyyntöineen [16 osallisuudestaan <em>väärään sotaan &ndash; väärin esitiedoin</em>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä itse juurisyy &ndash; nyt tehdylle lännenmiehen taisteluhyökkäykselle?</strong></p><p>Lännenmies vetäytyy Syyriasta, näin itse Trump ilmoitti kohdaltansa. Vetäytyminen on tappio pitkälle amerikkalaisille maailmanpoliisiroolille*. Nythän me elämme jo vuosisadalla, jota kaupallisesti ja vaikutusvallallisesti johtaa Kiina &ndash; maailman suurin talous ja tuotantokone.</p><p>Amerikkalaiset julistelevat nyt &rdquo;kauppa- yms. sotia&rdquo; jo kaikkialla maailmassa ja näin rapauttavat rooliaan, joka <em>ylläpidetään nyt </em>yhä enemmän sotilaallisella hyökkäysvoimalla, josta nyt näytettiin varoitus koko muulle maailmalle lännenmiehen iskukyvystä.</p><p>&hellip;</p><p>[* &rdquo;Yle&#39; n toimittaja <strong>Pirkko Pöntinen</strong> näyttää pitävän itsestään selvänä, että maailman sotinein valtio on maailmanpoliisi, <em>vain yhdeltä arvomaailman</em> kantilta. Onkohan Pöntinen huomannut, että lännenmiehiä on vain vajaat 20 prosenttia maailman väestöstä ja sitä, että elämme kaupallisesti Kiinan vuosisataa. Onko USA&#39; n kaupallinen häviö korvattava sotilaallisella voimalla? &rdquo; ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10152635">https://yle.fi/uutiset/3-10152635</a> - <em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; Miksi Yhdysvallat ei enää voita sotia? Operaatioilla pitäisi olla selkeät poliittiset tavoitteet, huippuaseistus ei yksin riitä Yhdysvaltain viimeisin, menestyksekäs sota käytiin Kuwaitissa 1991, kun Yhdysvallat liittolaisineen ajoi Irakin joukot pois Kuwaitista. Tämän jälkeen usko huipputekniseen sodankäyntiin on tuottanut vain kalliita osavoittoja ja pitkittynyttä kärsimystä &hellip; &rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kun tarkastelee maailman sotahistoriaa </strong>&ndash; ei jää epäselvyyttä liipaisinherkistä valtioista [17. Lista: Afganistan 2001 - , Irak 2003 &ndash; (2011) - , Libya 2011, Syyria 2003 - , ei jää paljon epäselvyyttä juurisyistä ja todellisuudesta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä nyt?</strong></p><p>Syyriassa kapinallisterroristit ovat ehkä liki kaikin osin siirretty Idlibiin. Kurdit ovat &rdquo;vakiinnuttaneet&rdquo; alueensa, ISIS on käytännössä Syyrian merkittäviltä alueilta eliminoitu.</p><p>Turkki ei enää vaadi suoraan al-Assadin kaatamista, kuten muuten ei muun muassa Englantikaan. Tahtipuikko on nyt muilla kuin amerikkalaisilla &ndash; kornia oli se, että Sykes - Picot mestaroijat &ndash; Englanti ja Ranska &ndash; ehkä yrittivät nyt näin korjata valuvikoja, jotka synnyttivät noin sata vuotta sitten.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ja näin Idän ja lännen väliset - vähintäänkin informaatio- ja kauppasodat jatkuvat!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Viitteet:</strong></p><p>[1 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2018/04/us-lopettaa-syyrian-pommitukset-ja.html">https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2018/04/us-lopettaa-syyrian-pommitukset-ja.html</a> -</p><p>...</p><p>[3 ~ <a href="https://www.ksml.fi/ulkomaat/Yhdysvaltain-armeijan-edustaja-CIA-lopettaa-Syyrian-kapinallisten-tukemisen/1017975">https://www.ksml.fi/ulkomaat/Yhdysvaltain-armeijan-edustaja-CIA-lopettaa-Syyrian-kapinallisten-tukemisen/1017975</a> -</p><p>[4 ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10161749">https://yle.fi/uutiset/3-10161749</a> -</p><p>[5 ~ <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005624336.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005624336.html</a> -</p><p>&hellip;</p><p>[7 ~ <a href="https://www.britannica.com/event/Sykes-Picot-Agreement">https://www.britannica.com/event/Sykes-Picot-Agreement</a> -</p><p>[8 ~ <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kurdistan">https://fi.wikipedia.org/wiki/Kurdistan</a> -</p><p>[9 ~ <a href="https://www.army-technology.com/projects/s-400-triumph-air-defence-missile-system/">https://www.army-technology.com/projects/s-400-triumph-air-defence-missile-system/</a> -</p><p>[10 S-400 ~ <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/S-400_missile_system">https://en.wikipedia.org/wiki/S-400_missile_system</a> -</p><p>[11 Sauli Niinistö on luvannut pitää Suomen Naton ulkopuolella &ndash; taholtaan, koska kansakuntamme suuri enemmistö on yli 15 vuoden ajan sanonut aina yli 50 prosentin voimalla &ndash; &rdquo;<em>Kiitos ei - Nato</em>&rdquo; - Niinistö arveli, että hän vie Suomen Natoon, jos Venäjä kokee EU&#39; n vihollisekseen, jolloin Niinistön mukaan meitä kohtaan uhka kasvaisi &ndash; joka ei sinällään pidä paikkaansa ja näin Niinistö tekisi kohtalokkaan virheen kansakunnalleen.</p><p>[12 Epävirallisesti tarkoitetaan supertoukokuuta, jolloin ehkä maailman mahdit tapaamisessaan sopivat niin Korean niemimaasta kuin Ukrainasta ja Iranin sopimuksesta [?] ~ <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005637894.html">https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005637894.html</a> -</p><p>[13 ~ <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/lahi-ita/israel-hyokkasi-gazaan-suurimmalla-osalla-ihmisista-ei-ole-paikkaa-minne-menna/">https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/lahi-ita/israel-hyokkasi-gazaan-suurimmalla-osalla-ihmisista-ei-ole-paikkaa-minne-menna/</a> -</p><p>[14 ~ <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/paivan-kuva-agent-orange-myrkyttaa-toista-sukupolvea-maksaako-yhdysvallat-laskun/">https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/paivan-kuva-agent-orange-myrkyttaa-toista-sukupolvea-maksaako-yhdysvallat-laskun/</a> -</p><p>[15 ~ <a href="http://www.globalis.fi/Konfliktit/ISIS">http://www.globalis.fi/Konfliktit/ISIS</a> -</p><p>[15 ~ <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002762230.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002762230.html</a> -</p><p>[16 Eng ent. PM Tony Blair ~ <a href="https://edition.cnn.com/2015/10/25/europe/tony-blair-iraq-war/index.html">https://edition.cnn.com/2015/10/25/europe/tony-blair-iraq-war/index.html</a> -</p><p>[17 ~ <a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/7703/ketju/eiko_israel_nae_rauhanmahdollisuutta_aitansa_takaa?changed=1523774573">https://www.tiede.fi/keskustelu/7703/ketju/eiko_israel_nae_rauhanmahdollisuutta_aitansa_takaa?changed=1523774573</a> - [21481]</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>EKSTRA</strong></p><p>Kaiken takana voi kuitenkin olla Trumpin ja Venäjän presidentin yhteinen ymmärrys &ndash; yllättääkö, ei yllätä, sillä toukokuun tapaaminen on edelleen edessä &ndash; ellei yllättäen peruuteta &ndash; <strong>Vladimir Putinin</strong> kanssa. Miksi tämä yhteinen ymmärrys &ndash; syy on selvä, molemmat tarvitsevat toisensa ja kerralla sovittu yhteistyö, sovittautuminen ja yhteistoiminnan aloittaminen satavat komeasti laariin &ndash; varsinkin, kun Trump tarvitsee Venäjän, ettei se &rdquo;lipsahda Kiinan taskuun&rdquo;. Trump voi lopulta kaiken kaikkiaan olla <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Colt_Single_Action_Army">Peacemaker</a> &ndash; erään kuuluisan pistoolin mukaisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15252133/lannenmies-toteutti-sotaa-lietsoneen-uhonsa">24</a> T BL BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/923152311200257/">FB</a> <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/882728998603695/">FB</a> BLOG 166202</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> syyriaan_hyokkays_14042018.doc &ndash; Openoffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 14042018</p><p>&nbsp;</p><p>1162_10165</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Länsi valitsi itselle pidemmällä jänteellä hävinneen roolin, mutta poistui [1 ja poistuu Syyrian alueelta ainoalla jotenkin uskottavuutensa säilyttäneellä tavalla – rauhoittumassa jo olevan Syyrian raskaalla edelliseen nähden kaksikertaisella ohjusrynnäköllä [2 – kolmen lännenmiehen voimin.

 

Yhdysvallat, Englanti ja Ranska suorittivat vahvistaakseen lännenmiehen leiriä taistelussa itää vastaan – yhteishyökkäyksen. Kolmen taisteluryhmä hyökkäsi odotetusti ja sopivan laimeasti ollakseen ärsyttämättä liiaksi Venäjää, joka on ollut Syyriassa sen laillisen hallinnon kutsumana vastustamassa kapinallisterroristien osallisuutta sisällissotaan – jo vuodesta 2015.

[2 ~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005641653.html -

 

Yhdysvallat aloitti jo vuonna 2013 salaisen CIA-operaation aseistamalla Syyrian kapinallisterroristeja [3 – edellisen US-presidentti Barack Obaman käskyllä, jonka presidentti Donald Trump päätti käskyllään kesällä 2017. USA aloitti massiiviset Syyrian pommitukset ilmasta, jo vuonna 2014 – ilman mitään kansainvälisen yhteisön lupaa ja mandaattia.

 

Lännenmies hävisi pelinsä ja myöhemmät vaikuttamismahdollisuutensa koko Syyrian alueelle

Mitään täyttä näyttöä ei ole Syyrian hallituksen osuudesta väitettyihin kemiallisten aseiden iskuihin Damaskoksen itäpuolella – Ghoutassa ja Doumassa. Väitteet kerrotaan olleen tekaistuja [4 ja todisteet kestämättömiä, jopa todistearvoltaan olemattomia.

Ehkä ”kemiallisten iskujen tapahtumavideot” tekaistiin provosoituna hätäännyttäessä US Trumpin ilmoituksesta, että US vetäytyy Syyriasta [5, paljolti, koska aloitteet ovat siirtyneet itse Syyrian lailliselle hallitukselle, Venäjälle ja Iranille ja yllättäen Turkille – Nato-valtiolle!

Mainitaan, että vasta nyt tänään 14.4. OPCW järjestö menee/meni paikan päälle selvittämään onko vai ei [6 – näitä kemiallisten aseiden käyttöä operoitu ja jos on – niin mahdollisesti kenen/ keiden toimesta.

[6 Ote: ” … YK:n kanssa toimivan kemiallisten aseiden kieltojärjestön OPCW:n on määrä aloittaa tänään tutkimukset Doumassa. Syyria on lupaillut asiantuntijoille pääsyä alueelle, jossa kerrotaan kuolleen kymmeniä kaasuiskussa viime viikonloppuna … ” ~ https://yle.fi/uutiset/3-10160155 -

 

Lännenmiehen hyökkäävälle taisteluiskulle on vain yksi todellinen syy

US ei voinut aloittaa hyökkäystä enää yksin – se tarvitsi vahviketta ”liittolaisilta” - Englannilta ja Ranskalta, joiden vaikutehistoria ulottuu jo 100 vuoden taakse – väärin piirretyin rajoin - koko muun muassa Syyrian alueelle – Sykes - Picot sopimuksella [7, joka aikanaan salattiin, eikä siinä kyselty mitään alueen asukkaita ja väestöryhmiltä.

 

Kolmikko päätti näin roolinsa Syyrian konfliktin osalta

Aloite on siirtynyt näin Venäjän johtamalla - ”itäiselle koalitiolle”, jossa yllättäen natovaltio Turkki on mukana. Nythän Syyriaa kohtaa jo rauhoittumisen aalto, sillä Ghoutan myötä kapinallisterroristien ote on kirvonnut/kirpoamassa ja heidän siirrot Idlibin maakuntaan ovat alkaneet –

… ehkä Idlibiin on syntymässä ”elinkelvoton” uusi prototyyppivaltio, jossa ääri-islamistit voivat harjoittaa eloaan tapojensa mukaisesti. Samaan rauhanprosessiin tulee liittymään kurdien ratkaisematon ongelma jo tuolta Sykes - Picot sopimuksen ajoilta. Kurdit tullevat saamaan oman ”prototyyppivaltion” - Kurdistanian [8 – itäisen koalition määrittämänä?

 

Käyttikö Venäjä omia moderneja S-400 ohjustentorjuntavälineistöä? [9.

Isku oli sopivasti rajoitettu, ettei Venäjän olisi tarvinnut käyttää ohjuspuolustustaan. Tässä kohtaa vastakkain olivat kahden maailman suurimman asekauppiaan intressit, sillä mikäli S-400 ohjustorjuntajärjestelmä [10 olisi käytetty (käytettiinkö – jää vielä tätä kirjoitettaessa nähtäväksi) – olisi se aikaansaanut mahdollisen kiusallisen tilanteen jommalle kummalle!

– on helppo arvioida, mikä isku olisi lännenmiehelle, jos olisi käynyt ilmi, että heidän ”älykkäät ohjukset” [trumppistinen ilmaus] olisi ammuttu alas, harhautettu tai tehty vaarattomiksi tai toisin päin, mikäli moderneiksi ja voittamattomiksi väitetyt S-400 torjuntajärjestelmät olisivat olleet tehottomia – ainakin Turkki peruuttaisi S-400 järjestelmän tilaukset – uutisointi on kertonut, että natovaltio turkki olisi haluamassa tätä venäläisten S-400 ohjustentorjuntajärjestelmää [?]

 

...

Lännenmies kokee jo käyvänsä vähintään informaatiosotaa idän jättiläisiä vastaan

Lännenmiehellä on myös amerikkalaisina meneillään kiusallinen ”rauhoittamisoperaatio” - kaukana idässä, jossa Kiina viitoittaa todellisuudessa tiekarttaa, jonka lopullisena päämääränä on rauhoittaa koko Korean niemimaa – poistattaa kaikki de facto toimimattomat ydinaseet kantolaitteineen ja kaikki kolmansien valtioiden taistelu- ja hyökkäysjoukot koko Korean niemimaalta.

 

Merkittävä – erittäin merkittävä tieto

[ … tässä viittaan voimakkaasti presidenttimme ilmaukseen hänen näkemyksestään hetkestä, jolloin hän lähtisi viemään Suomea kohti Natoa! [11 … ]

Yhdysvallat ei mitä ilmeisimmin kertonut hyökkäyksestään kohdetietoja Venäjälle, vastoin kuin vuosi sitten – sen sijaan EU-valtio Ranska kertoi – uutisoinnin mukaan. Tämä tieto on erityisen merkittävä, sillä tällä uutisoidulla informaatiolla EU-maa Ranska antoi viestin Kremlille – emme ole vihollisianne.

US saattoi tehdä itselle kohtalokkaan valinnan ja näin vaikeutti mahdollisesti alkavia ”toukokuun neuvotteluja” [12 ---

 

Suomalaisia eturivin poliitikkojen lausahduksia:

Ulkoministeri Timo Soini - ” … Syyria käytti kemiallisia aseita … _… mukana Iran ja terroristiryhmiä – liittyy myös Israelin turvallisuus [!] [13 … ” … toisaalta: ”Osa on arvokalaa ja osa ei …”, lähetti Yle Ykkösaamussa 14.4. terveiset vanhemmilleen Tampereelle: Rakastan teitä!”

Presidentti Sauli Niinistö - ” … rangaistusisku … ”

 

Entä itse esitetty taisteluhyökkäyksen juurisyy?

Lännenmies väittää Syyrian hallinnon käyttäneen kansalaisiaan vastaan kemiallisia aseita, jotka ovat kansainvälisin sopimuksin kielletty – aiemminhan esimerkiksi amerikkalaisten käyttämä Agent Orange [14 ei aikaansaanut mitään toimia kansainvälisen yhteisön taholta – Vietnamin sodan ajoilta – uhrien määräksi arvioitiin tuolloin noin miljoona – siviiliä, eikä tämä ole fiktio – van fakta itse tapahtumana.

[14 – viitelinkki ~ https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/usa-lla-eniten-kemiallisia-aseita-venajan-yhdysvaltain-suurlahettilas-varoittaa-seurauksista/6865152#gs.L5za=dg -

[14 ~ https://en.wikipedia.org/wiki/Agent_Orange -

 

US haki YK' n yleiskokoukselta hyökkäys- ja taistelulupaa Irakia vastaan vuonna 2003. Perusteiksi esitettiin myöhemmin valheiksi osoittautuneet väitteet Irakin yksinvaltias Saddam Husseinin kemialliset joukkotuhoaseet – niitä ei löytynyt, tai oikeastaan löytyi, mutta kiusallisena asiayhteytenä itse Yhdysvalloille.

US ei saanut hyökkäys- ja taistelulupaa YK' lta - maailmanjärjestöltä, mutta George W. Bush presidenttinä määräsi hyökkäyksen – jonka jatko on jo historiaan kirjoitettu – ISIS-järjestön syntyhetkineen [15 sekä myöhemmin Englannin silloisen pääministeri Tony Blairin anteeksipyyntöineen [16 osallisuudestaan väärään sotaan – väärin esitiedoin.

 

Entä itse juurisyy – nyt tehdylle lännenmiehen taisteluhyökkäykselle?

Lännenmies vetäytyy Syyriasta, näin itse Trump ilmoitti kohdaltansa. Vetäytyminen on tappio pitkälle amerikkalaisille maailmanpoliisiroolille*. Nythän me elämme jo vuosisadalla, jota kaupallisesti ja vaikutusvallallisesti johtaa Kiina – maailman suurin talous ja tuotantokone.

Amerikkalaiset julistelevat nyt ”kauppa- yms. sotia” jo kaikkialla maailmassa ja näin rapauttavat rooliaan, joka ylläpidetään nyt yhä enemmän sotilaallisella hyökkäysvoimalla, josta nyt näytettiin varoitus koko muulle maailmalle lännenmiehen iskukyvystä.

[* ”Yle' n toimittaja Pirkko Pöntinen näyttää pitävän itsestään selvänä, että maailman sotinein valtio on maailmanpoliisi, vain yhdeltä arvomaailman kantilta. Onkohan Pöntinen huomannut, että lännenmiehiä on vain vajaat 20 prosenttia maailman väestöstä ja sitä, että elämme kaupallisesti Kiinan vuosisataa. Onko USA' n kaupallinen häviö korvattava sotilaallisella voimalla? ” ~ https://yle.fi/uutiset/3-10152635 - Ote: ” … Miksi Yhdysvallat ei enää voita sotia? Operaatioilla pitäisi olla selkeät poliittiset tavoitteet, huippuaseistus ei yksin riitä Yhdysvaltain viimeisin, menestyksekäs sota käytiin Kuwaitissa 1991, kun Yhdysvallat liittolaisineen ajoi Irakin joukot pois Kuwaitista. Tämän jälkeen usko huipputekniseen sodankäyntiin on tuottanut vain kalliita osavoittoja ja pitkittynyttä kärsimystä … ”

 

Kun tarkastelee maailman sotahistoriaa – ei jää epäselvyyttä liipaisinherkistä valtioista [17. Lista: Afganistan 2001 - , Irak 2003 – (2011) - , Libya 2011, Syyria 2003 - , ei jää paljon epäselvyyttä juurisyistä ja todellisuudesta.

 

Entä nyt?

Syyriassa kapinallisterroristit ovat ehkä liki kaikin osin siirretty Idlibiin. Kurdit ovat ”vakiinnuttaneet” alueensa, ISIS on käytännössä Syyrian merkittäviltä alueilta eliminoitu.

Turkki ei enää vaadi suoraan al-Assadin kaatamista, kuten muuten ei muun muassa Englantikaan. Tahtipuikko on nyt muilla kuin amerikkalaisilla – kornia oli se, että Sykes - Picot mestaroijat – Englanti ja Ranska – ehkä yrittivät nyt näin korjata valuvikoja, jotka synnyttivät noin sata vuotta sitten.

 

Ja näin Idän ja lännen väliset - vähintäänkin informaatio- ja kauppasodat jatkuvat!

 

Viitteet:

[1 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2018/04/us-lopettaa-syyrian-pommitukset-ja.html -

...

[3 ~ https://www.ksml.fi/ulkomaat/Yhdysvaltain-armeijan-edustaja-CIA-lopettaa-Syyrian-kapinallisten-tukemisen/1017975 -

[4 ~ https://yle.fi/uutiset/3-10161749 -

[5 ~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005624336.html -

[7 ~ https://www.britannica.com/event/Sykes-Picot-Agreement -

[8 ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Kurdistan -

[9 ~ https://www.army-technology.com/projects/s-400-triumph-air-defence-missile-system/ -

[10 S-400 ~ https://en.wikipedia.org/wiki/S-400_missile_system -

[11 Sauli Niinistö on luvannut pitää Suomen Naton ulkopuolella – taholtaan, koska kansakuntamme suuri enemmistö on yli 15 vuoden ajan sanonut aina yli 50 prosentin voimalla – ”Kiitos ei - Nato” - Niinistö arveli, että hän vie Suomen Natoon, jos Venäjä kokee EU' n vihollisekseen, jolloin Niinistön mukaan meitä kohtaan uhka kasvaisi – joka ei sinällään pidä paikkaansa ja näin Niinistö tekisi kohtalokkaan virheen kansakunnalleen.

[12 Epävirallisesti tarkoitetaan supertoukokuuta, jolloin ehkä maailman mahdit tapaamisessaan sopivat niin Korean niemimaasta kuin Ukrainasta ja Iranin sopimuksesta [?] ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005637894.html -

[13 ~ https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/lahi-ita/israel-hyokkasi-gazaan-suurimmalla-osalla-ihmisista-ei-ole-paikkaa-minne-menna/ -

[14 ~ https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/paivan-kuva-agent-orange-myrkyttaa-toista-sukupolvea-maksaako-yhdysvallat-laskun/ -

[15 ~ http://www.globalis.fi/Konfliktit/ISIS -

[15 ~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002762230.html -

[16 Eng ent. PM Tony Blair ~ https://edition.cnn.com/2015/10/25/europe/tony-blair-iraq-war/index.html -

[17 ~ https://www.tiede.fi/keskustelu/7703/ketju/eiko_israel_nae_rauhanmahdollisuutta_aitansa_takaa?changed=1523774573 - [21481]

 

EKSTRA

Kaiken takana voi kuitenkin olla Trumpin ja Venäjän presidentin yhteinen ymmärrys – yllättääkö, ei yllätä, sillä toukokuun tapaaminen on edelleen edessä – ellei yllättäen peruuteta – Vladimir Putinin kanssa. Miksi tämä yhteinen ymmärrys – syy on selvä, molemmat tarvitsevat toisensa ja kerralla sovittu yhteistyö, sovittautuminen ja yhteistoiminnan aloittaminen satavat komeasti laariin – varsinkin, kun Trump tarvitsee Venäjän, ettei se ”lipsahda Kiinan taskuun”. Trump voi lopulta kaiken kaikkiaan olla Peacemaker – erään kuuluisan pistoolin mukaisesti.

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 166202

 

DOC syyriaan_hyokkays_14042018.doc – Openoffice Writer

PVM 14042018

 

1162_10165

]]>
327 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253828-lannenmies-toteutti-sotaa-lietsoneen-hyokkaysuhonsa#comments EU ja Nato Hyökkäys Informaatiosodankäynti Syyrian pommitukset Yhdysvallat maailmanpoliisina Sat, 14 Apr 2018 10:37:37 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253828-lannenmies-toteutti-sotaa-lietsoneen-hyokkaysuhonsa
Joko tuleva hallitusjuna nytkähti liikkeelle? http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250434-joko-tuleva-hallitusjuna-nytkahti-liikkeelle <p>&nbsp;</p><p>Kirjoitin Uuden Suomen blogissa 15.1.2018 otsikolla, &rdquo;<a href="http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249165-natokysymys-liimaa-porvaristoa-ja-demareita-yhteen">Nato-kysymys liimaa porvaristoa ja demareita yhteen</a>&rdquo;, jossa tein arvion siitä, että SDP olisi nousemassa hallituspuolueeksi nimen omaan puolustus- ja turvallisuuspoliittisen vaa`an kieli asemansa vuoksi. Tänään Iltalehden toimittaja Olli Ainola uumoilee samansuuntaisia näkemyksiä. Asia tuli esille ulkopoliittisen instituutin seminaarissa, jossa oli puhujana myös amiraali evp Juhani Kaskeala.</p><p>Kaskela mainitsi, että hän pitää<strong> </strong>Yhdysvaltoja poliittista voimaa ja sotilaallista suorituskykyä ikään kuin Suomen viimeisenä turvana, mikäli Suomi joutuisi sotilaallisella voimalla uhatuksi tai jopa sen käytön kohteeksi,</p><p><strong>Eli asia liittyy tulevaan hallitusteemaan oleellisesti ja tärkeään Suomen puolustukseen- ja turvallisuuteen. </strong></p><p><strong>Lainaus </strong>IL &rdquo; <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201802022200717039_pi.shtml"><strong>Tuppurainen yllätti</strong></a></p><p>&rdquo;Ulkopoliittisen instituutin Seminaarissa SDP:n kansanedustaja <strong>Tytti Tuppurainen</strong> hieman yllätti seminaariyleisöä sanomalla, että Suomi voi olla mukana Euroopan unionin tiivistyvässä yhteistyössä, sen kaikissa ytimissä. Jos Tuppuraisen lausunto kuvaa puolueen sisäistä keskustelua, ainakin osa sosiaalidemokraateista saattaa <u>olla kypsä palaamaan <strong>Paavo Lipposen</strong> politiikkaan, mikä helpottaisi yhteistyön löytämistä kokoomuksen kanssa hallitusneuvotteluissa seuraavien vaalien jälkeen.</u> &quot;</p><p>Tämä merkitsee sitä, että oikeistopuolueiden olisi syytä olla erittäin hereillä. Muuten saattaa tapahtua poliittinen myöhäisheränneisyys ja tuleva hallitusjuna menee menojaan.</p><p>REIJO PAUNONEN</p><p>PS&nbsp; Päivitys 4.2.2018 klo 16.20</p><p>Meppi Henna Virkkunen on saanut vastauksen puoli vuotta sitten esittämäänsä kysymykseen turvatakuulausekkeen toimivuudesta. Muut EU jäsenmaat eivät ole mitenkään hirveän kiinnostuneita tästä turvatakuulausekkeen edelleen kehittämisestä, koska suurimmalla osalla on jo Naton kautta turvatakuut. Se painopiste on selvästi Afrikka ja Afrikan suunta. Tämä ei sillä tavalla vastaa sotilaalliseen turvallisuushaasteeseen siinä määrin kuin Suomessa ehkä toivottaisiin, koska tämä on Natoa täydentävä rakenne, Virkkunen sanoo.<br />Toisin sanoen, on totta, että EU:n turvalausekkeen varaan rakennettu Suomen turvallisuuskuva on kupla pahimmasta päästä. (Lähde <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201802042200718826_pi.shtml">Juha Ristamäki. Iltalehti</a>)</p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201802042200718826_pi.shtml" title="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201802042200718826_pi.shtml">http://www.iltalehti.fi/politiikka/201802042200718826_pi.shtml</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Kirjoitin Uuden Suomen blogissa 15.1.2018 otsikolla, ”Nato-kysymys liimaa porvaristoa ja demareita yhteen”, jossa tein arvion siitä, että SDP olisi nousemassa hallituspuolueeksi nimen omaan puolustus- ja turvallisuuspoliittisen vaa`an kieli asemansa vuoksi. Tänään Iltalehden toimittaja Olli Ainola uumoilee samansuuntaisia näkemyksiä. Asia tuli esille ulkopoliittisen instituutin seminaarissa, jossa oli puhujana myös amiraali evp Juhani Kaskeala.

Kaskela mainitsi, että hän pitää Yhdysvaltoja poliittista voimaa ja sotilaallista suorituskykyä ikään kuin Suomen viimeisenä turvana, mikäli Suomi joutuisi sotilaallisella voimalla uhatuksi tai jopa sen käytön kohteeksi,

Eli asia liittyy tulevaan hallitusteemaan oleellisesti ja tärkeään Suomen puolustukseen- ja turvallisuuteen.

Lainaus IL ” Tuppurainen yllätti

”Ulkopoliittisen instituutin Seminaarissa SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen hieman yllätti seminaariyleisöä sanomalla, että Suomi voi olla mukana Euroopan unionin tiivistyvässä yhteistyössä, sen kaikissa ytimissä. Jos Tuppuraisen lausunto kuvaa puolueen sisäistä keskustelua, ainakin osa sosiaalidemokraateista saattaa olla kypsä palaamaan Paavo Lipposen politiikkaan, mikä helpottaisi yhteistyön löytämistä kokoomuksen kanssa hallitusneuvotteluissa seuraavien vaalien jälkeen. "

Tämä merkitsee sitä, että oikeistopuolueiden olisi syytä olla erittäin hereillä. Muuten saattaa tapahtua poliittinen myöhäisheränneisyys ja tuleva hallitusjuna menee menojaan.

REIJO PAUNONEN

PS  Päivitys 4.2.2018 klo 16.20

Meppi Henna Virkkunen on saanut vastauksen puoli vuotta sitten esittämäänsä kysymykseen turvatakuulausekkeen toimivuudesta. Muut EU jäsenmaat eivät ole mitenkään hirveän kiinnostuneita tästä turvatakuulausekkeen edelleen kehittämisestä, koska suurimmalla osalla on jo Naton kautta turvatakuut. Se painopiste on selvästi Afrikka ja Afrikan suunta. Tämä ei sillä tavalla vastaa sotilaalliseen turvallisuushaasteeseen siinä määrin kuin Suomessa ehkä toivottaisiin, koska tämä on Natoa täydentävä rakenne, Virkkunen sanoo.
Toisin sanoen, on totta, että EU:n turvalausekkeen varaan rakennettu Suomen turvallisuuskuva on kupla pahimmasta päästä. (Lähde Juha Ristamäki. Iltalehti)

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201802042200718826_pi.shtml

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
2 http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250434-joko-tuleva-hallitusjuna-nytkahti-liikkeelle#comments Ajankohtaista turvallisuuspolitiikasta Eduskuntavaalit EU ja Nato hallitus Sun, 04 Feb 2018 09:47:46 +0000 Reijo Paunonen http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250434-joko-tuleva-hallitusjuna-nytkahti-liikkeelle
Sauli Niinistön epäselvä ulostulo Natosta – jälki näkyy nyt! http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250374-sauli-niiniston-epaselva-ulostulo-natosta-jalki-nakyy-nyt <p>Muutama päivä presidenttivaaleista 2018, ja natohaukat iskevät - &rdquo;Toinen Niinistön ehto Natoon liittymiselle on jo täyttynyt&rdquo; -<strong>Jukka Tarkka</strong>, <em>tässä on karkea virhe</em> [1. Tässä on tietoinen motiivi kääntää Natoa enemmistönä vastustavan kansan mielipidettä Naton vaarallisuudesta - kansakunnallamme.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Ote linkistä</em>:</p><p>~ <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nato-puhuttaa-asiantuntijoita-vaalien-jalkeen-jalkimmainen-niiniston-nato-ehdoista-tayttyy-jo-nyt/X5LVULuM"><u>https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nato-puhuttaa-asiantuntijoita-vaalien-jalkeen-jalkimmainen-niiniston-nato-ehdoista-tayttyy-jo-nyt/X5LVULuM</u></a> -&nbsp;</p><p>&rdquo; &hellip; &quot;Jälkimmäinen Niinistön Nato-harkinnalle asettamista ehdoista täyttyy jo nyt. Venäjän sotilasdoktriini ja sotaharjoitusten tilanneasetukset osoittavat, että Suomi on Venäjän sotilaille vihollismaa. Ja ne, jotka vähättelevät Ruotsin Nato-jäsenyyden merkitystä Suomen turvallisuusasemalle, ovat unohtaneet Paasikiven perusopin. Kannattaa katsoa karttaa. Sen pahemmassa pussinperässä Suomi ei voisi olla kuin silloin jos Ruotsi on Natossa ja Suomi yksin kylmässä&quot; &hellip; &rdquo; -Kauppalehti ja Jukka Tarkka</p><p>&nbsp;</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti ylläolevaan linkkikirjoituksiin</em>:</p><p>&rdquo;Melkoinen natotus päällä. Teksti ja Tarkan mielipide sisältää pahan virheen! Tuota virhettä nyt toistetaan ja jengataan kansakunnalle, joka koko uskottavan mielipidetutkimuksen ajan on vastustanut ja vastustaa Natoa, yli 50% voimalla.&nbsp;</p><p><strong>US/Nato haluaa Suomen, koska Suomi on hyökkäysväylä Venäjälle - Kuolan niemimaalle!</strong></p><p>Nämä kaksi edellä mainittua <em>natouskovaista</em> ratsastavat uudelleen valitun Niinistön epäselvillä Nato kannoilla. Vain ehdokas <strong>Paavo Väyrynen</strong> oivalsi todellisuuden nykyisen mediamanipulaation takaa!&nbsp;</p><p>Suomen on pysyttävä liittoutumattomana valtiona. Meillä ei ole varaa ryhtyä &quot;<em>uus-erkkolaisuutena</em>&quot; virheisiin, joita tehtiin ennen Talvisotaa, ulkopolitiikan taitamattomalla hoidolla. Suomen täytyy pitää maastamme poissa kaikki ulkoiset taisteluvoimat, jotka voivat muodostaa uhkaa rajanaapureillemme.&nbsp;</p><p>Meille viisain tie täältä idän ja lännen vedenjakajalta on <em>sveitsittymisen</em> tie. Venäjä ei pidä meitä Nato-valtiona, koska emme kuulu Natoon. Nato-isäntämaa pöytäkirja oli ensimmäinen virhe, &hellip; joka on kansakuntamme onneksi helposti korjattavissa!&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Nato on käytännössä yhtä kuin Yhdysvaltojen ydinasevoima</strong></p><p>USA on aina Naton sotilasjohtaja [2 &ndash; siis toden tullen amerikkalaiset kenraalit ottavat taistelu-, hyökkäys- ja puolustusvastuun &ndash; yhteisen sodan koittaessa.&nbsp;</p><p>USA käy jatkuvasti sotia maailmalla ja on ainoa valtio maailmassa, joka on käyttänyt ydinasetta &ndash; Japanissa 1945, lähinnä siviilejä vastaan &ndash; aiheuttaen satojen tuhansien kuoleman &ndash; kahdella ydinvälähdyksellä, joiden ensimmäisinä sekuntteina satoja lapsia, vanhuksia ja naisia höyrystyi taivaan tuuliin &ndash;&nbsp;</p><p>&hellip; niin Hiroshima kuin Nagasaki olivat myös testi ja viesti silloiselle Neuvostoliitolle &hellip; tosin atomipommien käyttöä perusteltiin amerikkalaisten suin omien sotilaiden säästämisellä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>USA haluaa uusia ydinasedoktriininsa &ndash; lisää pieniä &rdquo;nagasaki-kokoluokan&rdquo; taktisia ydinaseita! </strong>[3</p><p>Yhdysvallat katsoo, että se on jäänyt jälkeen Venäjän asekehityksestä, ehkä tai sitten ei, mutta se tuntuu purevan aseteollisuuteen ja armeijan ylijohtoon. US haluaa olla maailmanpoliisi, sotaoikeutettu kaikkialla siellä, missä se kokee tarkeäksi &ndash; syystä tai toisesta.</p><p>&hellip;</p><p>[3 ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10057362"><u>https://yle.fi/uutiset/3-10057362</u></a> -&nbsp;</p><p>&rdquo; &hellip; Yhdysvaltain ydinaseajattelua linjaava <a href="https://media.defense.gov/2018/Feb/02/2001872886/-1/-1/1/2018-NUCLEAR-POSTURE-REVIEW-FINAL-REPORT.PDF" target="_blank"><u>Nuclear Posture Review</u></a> käy läpi huolet Pohjois-Korean, Kiinan ja Iranin ydinohjelmista, mutta sen polttopisteessä on Venäjä.</p><p>Puolustusministeri Jim Mattis kirjoittaa esipuheessaan, että Venäjä modernisoi ydinaseitaan ja muita strategisia järjestelmiään.</p><p>&ndash; Vielä huolestuttavampaa on ollut, että Venäjä on omaksunut sotilaallisia strategioita ja kykyjä, joiden menestys nojaa ydinase-eskalaatioon. Nämä kehityskulut, yhdistettynä Krimin valtaukseen ja ydinaseuhkauksiin liittolaisimme vastaan, merkkaavat Moskovan päättäväistä paluuta suurvaltakilpailuun, Mattis kirjoittaa &hellip; &rdquo; -<em>ote linkin alta</em>.</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti ylläolevaan</em>:</p><p>&rdquo;... Ainoa ydinasesuurvalta, joka on myös käyttänyt niitä, suunnittelee nyt jälleen <em>käytön kynnyksen alentamista</em>. Tämä on meille Suomelle hyvin vaarallinen uusoppi matalatehoisista US Nagasaki ydinpommikokoluokasta. Me olemme juuri se kulkuväylän ja hyökkäysalustan valtio, jota US/ Nato tarvitsee tälle taktisten ydinaseiden uusopille matkalla Venäjän Kuolan niemimaalle. Suunnitelma on vaarallinen, erittäin vaarallinen - meille&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miten tämä liittyy Suomen Nato-keskusteluun?</strong></p><p>Suomi solmi MoU tyyppisen yhteistyöpöytäkirjan Naton kanssa [4. Tämä isäntämaasopimus antaa monia oikeuksia US/Natolle &ndash; Suomen taholta ja osalta. Suurkriisin sattuessa Nato tarvitsee Suomen Lapin lentokentät &ndash; matkalla Kuolan niemimaalle [kuva 1], jossa sijaitsevat Venäjän ainoat modernit ja toimivat ydinasepelotteet - estämään maailmanluokan ydinsotaa.&nbsp;</p><p>Kuolassa sijaitsevat uusien <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Projekti_955"><u>Borei</u></a>-luokan [5 strategisten ydinsukellusveneiden tukikohdat, kallioluolissa, joita ei voida tuhota kuin <em>taktiseila ydinaseilla</em> &ndash; niillä &rdquo;nagasaki-kokoluokan&rdquo; atomipommeilla! Yksi Borei voi kuljettaa 16 ydinohjusta, joissa jokaisessa on 6-10 taktista kärkeä tai yksi strateginen kärki &ndash; <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Bulava"><u>Bulava</u></a>-ohjuksina.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>USA suunnittelema uusi taktisten ydinaseiden doktriini on meille erityisen vaarallinen!</strong></p><p>Tehokkain US/Naton taktinen tapa hyökätä Kuolan niemimaalle &ndash; tapahtuu lännestä, heti rajan takaa &ndash; kun katsoo kartaa, huomaa tehokkaasti, että Suomen Lappi on se alue, josta risteilyohjukset, rynnäkköilmahyökkäykset ja taisteluiskut tehdään.&nbsp;</p><p>Lapissa on erinomaisten yhteyksien päässä huippukuntoiset lentokentät ja Nato-Isäntämaa pöytäkirja ei pidä sisällään <em>ydinasekieltoa</em>, kuten ruotsalaisten vastaava. Näin saamme samalla vastauksen kysymykseen &rdquo;Miksi Suomi ei allekirjoittanut ICAN-ydinasekieltosopimusta&rdquo; [6 -&nbsp;</p><p>&hellip; <strong>ICAN sai viime vuonna Nobelin rauhanpalkinnon</strong> &ndash; ikäänkuin vihjeeksi tulevasta ja kannustukseksi allekirjoittamista epäröiville. Suomi ei allekirjoittanut.&nbsp;</p><p>Suomen valtapoliitikot eivät tarjonneet Nato-Isäntämaa pöytäkirjaa eduskunnalle niin, ettei ennen puolustusvoimien komentajan allekirjoitusta sitä käännetty kansanedustajille &ndash; heidän omalle äidinkielelleen. Laittaako tämä miettimään kokonaisuutta?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miksi natohaukka Jukka Tarkka ja UPI-FIIA Mika Aaltola iskivät heti vaalien jälkeen?</strong></p><p>Syy on selvä, meillä on menossa raskas ja väkevä natotus kansakuntaamme vastaan. Kansalaisemme ovat jaksaneet asiaperustein, varmoin tiedoin ja syin vastustaa Natoa, ja aina vuosittain uskottavissa tutkimuksissa yli 50 prosentin voimalla.&nbsp;</p><p>Tämä Naton vastustus halutaan kääntää myönteisyydeksi, vaikka jenkausväittein, kun uusi kansan valitsema presidentti <strong>Sauli Niinistö</strong> määritti Natoon liittymisen periaatteet &ndash; ja nyt Tarkka väittää sen toisen jo toteutuneen.&nbsp;</p><p>Niinistö on valittu ~42 prosentin kansanvoimalla &ndash; äänioikeutetuista. Toisaalta Niinistö on sanonut, että kansaa kuunnellaan tarkalla korvalla [7, jos tuo Natoon hakeutumisen aika tulisi, jostain kumman syystä! &hellip;</p><p>&hellip;</p><p>[7 ~ <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/niinisto-painotti-puheessaan-avoimuutta-otamme-huomioon-myos-ne-mielipiteet--jotka-ovat-erilaisia/iQ4KF2Kp"><u>https://www.kauppalehti.fi/uutiset/niinisto-painotti-puheessaan-avoimuutta-otamme-huomioon-myos-ne-mielipiteet--jotka-ovat-erilaisia/iQ4KF2Kp</u></a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nyt on saatava laki, joka määrittää sotilasliittoihin liittymisen kansanäänestyksen alle!</strong></p><p>Kansakunnallamme on vain kaksi todellista keinoa vastustaa tätä Natoon jenkaamista [8 &ndash; mielipide nimittäin ei riitä. Nyt on saatava eduskunta, joka vastustaa varmasti enemmistönä sotilasliittoja ja hakee turvallisuuspolitiikkamme sotilaspoliittisesta liittoutumattomuudesta.&nbsp;</p><p>Lisäksi meidän on saatava laki, joka määrittää sotilasliittoihin liittymispäätökset velvoittavan ja sitovan kansanäänestyksen alle. Tulemme muotoilemaan aiheesta kansalaisaloitteen.</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>Viitteet tekstistä</strong></p><p>[1 <em>&rdquo;</em><em>Nato puhuttaa asiantuntijoita vaalien jälkeen: &quot;Jälkimmäinen Niinistön Nato-ehdoista täyttyy jo nyt&quot;</em> ...&rdquo; -Otsikko Kauppalehdestä [KL]</p><p>&nbsp;</p><p><strong>SEURAUS</strong></p><p>Yhdysvallat pakottaa asevarustelukilpaan, jossa Venäjä löytää/ löysi kumppanikseen maailman suurimman &ndash; Kiinan ** &hellip;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka"><u>https://www.facebook.com/first.ilkka</u></a></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/"><u>https://ilkkaluoma.blogspot.fi</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15171740/sauli-niiniston-ulostulo-natosta-jalki-nakyy-nyt!"><u>24</u></a> T BL BL BL FB FB <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/848603978682864/"><u>FB</u></a> BLOG 160887</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> ydinase_US_03022018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 03022018</p><p>&nbsp;</p><p>910_8087</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Muutama päivä presidenttivaaleista 2018, ja natohaukat iskevät - ”Toinen Niinistön ehto Natoon liittymiselle on jo täyttynyt” -Jukka Tarkka, tässä on karkea virhe [1. Tässä on tietoinen motiivi kääntää Natoa enemmistönä vastustavan kansan mielipidettä Naton vaarallisuudesta - kansakunnallamme.

 

Ote linkistä:

~ https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nato-puhuttaa-asiantuntijoita-vaalien-jalkeen-jalkimmainen-niiniston-nato-ehdoista-tayttyy-jo-nyt/X5LVULuM

” … "Jälkimmäinen Niinistön Nato-harkinnalle asettamista ehdoista täyttyy jo nyt. Venäjän sotilasdoktriini ja sotaharjoitusten tilanneasetukset osoittavat, että Suomi on Venäjän sotilaille vihollismaa. Ja ne, jotka vähättelevät Ruotsin Nato-jäsenyyden merkitystä Suomen turvallisuusasemalle, ovat unohtaneet Paasikiven perusopin. Kannattaa katsoa karttaa. Sen pahemmassa pussinperässä Suomi ei voisi olla kuin silloin jos Ruotsi on Natossa ja Suomi yksin kylmässä" … ” -Kauppalehti ja Jukka Tarkka

 

Allekirjoittaneen kommentti ylläolevaan linkkikirjoituksiin:

”Melkoinen natotus päällä. Teksti ja Tarkan mielipide sisältää pahan virheen! Tuota virhettä nyt toistetaan ja jengataan kansakunnalle, joka koko uskottavan mielipidetutkimuksen ajan on vastustanut ja vastustaa Natoa, yli 50% voimalla. 

US/Nato haluaa Suomen, koska Suomi on hyökkäysväylä Venäjälle - Kuolan niemimaalle!

Nämä kaksi edellä mainittua natouskovaista ratsastavat uudelleen valitun Niinistön epäselvillä Nato kannoilla. Vain ehdokas Paavo Väyrynen oivalsi todellisuuden nykyisen mediamanipulaation takaa! 

Suomen on pysyttävä liittoutumattomana valtiona. Meillä ei ole varaa ryhtyä "uus-erkkolaisuutena" virheisiin, joita tehtiin ennen Talvisotaa, ulkopolitiikan taitamattomalla hoidolla. Suomen täytyy pitää maastamme poissa kaikki ulkoiset taisteluvoimat, jotka voivat muodostaa uhkaa rajanaapureillemme. 

Meille viisain tie täältä idän ja lännen vedenjakajalta on sveitsittymisen tie. Venäjä ei pidä meitä Nato-valtiona, koska emme kuulu Natoon. Nato-isäntämaa pöytäkirja oli ensimmäinen virhe, … joka on kansakuntamme onneksi helposti korjattavissa!”

 

 

Nato on käytännössä yhtä kuin Yhdysvaltojen ydinasevoima

USA on aina Naton sotilasjohtaja [2 – siis toden tullen amerikkalaiset kenraalit ottavat taistelu-, hyökkäys- ja puolustusvastuun – yhteisen sodan koittaessa. 

USA käy jatkuvasti sotia maailmalla ja on ainoa valtio maailmassa, joka on käyttänyt ydinasetta – Japanissa 1945, lähinnä siviilejä vastaan – aiheuttaen satojen tuhansien kuoleman – kahdella ydinvälähdyksellä, joiden ensimmäisinä sekuntteina satoja lapsia, vanhuksia ja naisia höyrystyi taivaan tuuliin – 

… niin Hiroshima kuin Nagasaki olivat myös testi ja viesti silloiselle Neuvostoliitolle … tosin atomipommien käyttöä perusteltiin amerikkalaisten suin omien sotilaiden säästämisellä.

 

USA haluaa uusia ydinasedoktriininsa – lisää pieniä ”nagasaki-kokoluokan” taktisia ydinaseita! [3

Yhdysvallat katsoo, että se on jäänyt jälkeen Venäjän asekehityksestä, ehkä tai sitten ei, mutta se tuntuu purevan aseteollisuuteen ja armeijan ylijohtoon. US haluaa olla maailmanpoliisi, sotaoikeutettu kaikkialla siellä, missä se kokee tarkeäksi – syystä tai toisesta.

[3 ~ https://yle.fi/uutiset/3-10057362

” … Yhdysvaltain ydinaseajattelua linjaava Nuclear Posture Review käy läpi huolet Pohjois-Korean, Kiinan ja Iranin ydinohjelmista, mutta sen polttopisteessä on Venäjä.

Puolustusministeri Jim Mattis kirjoittaa esipuheessaan, että Venäjä modernisoi ydinaseitaan ja muita strategisia järjestelmiään.

– Vielä huolestuttavampaa on ollut, että Venäjä on omaksunut sotilaallisia strategioita ja kykyjä, joiden menestys nojaa ydinase-eskalaatioon. Nämä kehityskulut, yhdistettynä Krimin valtaukseen ja ydinaseuhkauksiin liittolaisimme vastaan, merkkaavat Moskovan päättäväistä paluuta suurvaltakilpailuun, Mattis kirjoittaa … ” -ote linkin alta.

Allekirjoittaneen kommentti ylläolevaan:

”... Ainoa ydinasesuurvalta, joka on myös käyttänyt niitä, suunnittelee nyt jälleen käytön kynnyksen alentamista. Tämä on meille Suomelle hyvin vaarallinen uusoppi matalatehoisista US Nagasaki ydinpommikokoluokasta. Me olemme juuri se kulkuväylän ja hyökkäysalustan valtio, jota US/ Nato tarvitsee tälle taktisten ydinaseiden uusopille matkalla Venäjän Kuolan niemimaalle. Suunnitelma on vaarallinen, erittäin vaarallinen - meille”

 

 

Miten tämä liittyy Suomen Nato-keskusteluun?

Suomi solmi MoU tyyppisen yhteistyöpöytäkirjan Naton kanssa [4. Tämä isäntämaasopimus antaa monia oikeuksia US/Natolle – Suomen taholta ja osalta. Suurkriisin sattuessa Nato tarvitsee Suomen Lapin lentokentät – matkalla Kuolan niemimaalle [kuva 1], jossa sijaitsevat Venäjän ainoat modernit ja toimivat ydinasepelotteet - estämään maailmanluokan ydinsotaa. 

Kuolassa sijaitsevat uusien Borei-luokan [5 strategisten ydinsukellusveneiden tukikohdat, kallioluolissa, joita ei voida tuhota kuin taktiseila ydinaseilla – niillä ”nagasaki-kokoluokan” atomipommeilla! Yksi Borei voi kuljettaa 16 ydinohjusta, joissa jokaisessa on 6-10 taktista kärkeä tai yksi strateginen kärki – Bulava-ohjuksina.

 

USA suunnittelema uusi taktisten ydinaseiden doktriini on meille erityisen vaarallinen!

Tehokkain US/Naton taktinen tapa hyökätä Kuolan niemimaalle – tapahtuu lännestä, heti rajan takaa – kun katsoo kartaa, huomaa tehokkaasti, että Suomen Lappi on se alue, josta risteilyohjukset, rynnäkköilmahyökkäykset ja taisteluiskut tehdään. 

Lapissa on erinomaisten yhteyksien päässä huippukuntoiset lentokentät ja Nato-Isäntämaa pöytäkirja ei pidä sisällään ydinasekieltoa, kuten ruotsalaisten vastaava. Näin saamme samalla vastauksen kysymykseen ”Miksi Suomi ei allekirjoittanut ICAN-ydinasekieltosopimusta” [6 - 

ICAN sai viime vuonna Nobelin rauhanpalkinnon – ikäänkuin vihjeeksi tulevasta ja kannustukseksi allekirjoittamista epäröiville. Suomi ei allekirjoittanut. 

Suomen valtapoliitikot eivät tarjonneet Nato-Isäntämaa pöytäkirjaa eduskunnalle niin, ettei ennen puolustusvoimien komentajan allekirjoitusta sitä käännetty kansanedustajille – heidän omalle äidinkielelleen. Laittaako tämä miettimään kokonaisuutta?

 

 

Miksi natohaukka Jukka Tarkka ja UPI-FIIA Mika Aaltola iskivät heti vaalien jälkeen?

Syy on selvä, meillä on menossa raskas ja väkevä natotus kansakuntaamme vastaan. Kansalaisemme ovat jaksaneet asiaperustein, varmoin tiedoin ja syin vastustaa Natoa, ja aina vuosittain uskottavissa tutkimuksissa yli 50 prosentin voimalla. 

Tämä Naton vastustus halutaan kääntää myönteisyydeksi, vaikka jenkausväittein, kun uusi kansan valitsema presidentti Sauli Niinistö määritti Natoon liittymisen periaatteet – ja nyt Tarkka väittää sen toisen jo toteutuneen. 

Niinistö on valittu ~42 prosentin kansanvoimalla – äänioikeutetuista. Toisaalta Niinistö on sanonut, että kansaa kuunnellaan tarkalla korvalla [7, jos tuo Natoon hakeutumisen aika tulisi, jostain kumman syystä! …

[7 ~ https://www.kauppalehti.fi/uutiset/niinisto-painotti-puheessaan-avoimuutta-otamme-huomioon-myos-ne-mielipiteet--jotka-ovat-erilaisia/iQ4KF2Kp -

 

 

Nyt on saatava laki, joka määrittää sotilasliittoihin liittymisen kansanäänestyksen alle!

Kansakunnallamme on vain kaksi todellista keinoa vastustaa tätä Natoon jenkaamista [8 – mielipide nimittäin ei riitä. Nyt on saatava eduskunta, joka vastustaa varmasti enemmistönä sotilasliittoja ja hakee turvallisuuspolitiikkamme sotilaspoliittisesta liittoutumattomuudesta. 

Lisäksi meidän on saatava laki, joka määrittää sotilasliittoihin liittymispäätökset velvoittavan ja sitovan kansanäänestyksen alle. Tulemme muotoilemaan aiheesta kansalaisaloitteen.

 

...

Viitteet tekstistä

[1 Nato puhuttaa asiantuntijoita vaalien jälkeen: "Jälkimmäinen Niinistön Nato-ehdoista täyttyy jo nyt" ...” -Otsikko Kauppalehdestä [KL]

 

SEURAUS

Yhdysvallat pakottaa asevarustelukilpaan, jossa Venäjä löytää/ löysi kumppanikseen maailman suurimman – Kiinan ** …

 

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 160887

 

DOC ydinase_US_03022018.doc – OpenOffice Writer

PVM 03022018

 

910_8087

]]>
131 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250374-sauli-niiniston-epaselva-ulostulo-natosta-jalki-nakyy-nyt#comments Ei Natoon EU ja Nato Sotilaallinen liittoutumattomuus Ydinaseet YK:n ydinaseet kieltävä sopimus Sat, 03 Feb 2018 09:41:23 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250374-sauli-niiniston-epaselva-ulostulo-natosta-jalki-nakyy-nyt
Presidentinvaalit, maanpuolustus ja Nato http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250240-presidentinvaalit-maanpuolustus-ja-nato <p>Presidentinvaaleissa laajalti huomiota ovat saaneet Suomen suhteet EU:hun sekä erityisesti Suomen suhteet Venäjään. Käydään jatkuvaa pohdintaa siitä, että onko Venäjä uhka ja pitäisikö Suomen liittyä Natoon. Näihin kysymyksiin tulisi puuttua ensisijaisesti Suomen oman puolustusmentaliteetin ja maanpuolustukseen käytettävän panoksen kautta.</p><p>&nbsp;</p><p>Harvalla meistä on niin paljoa geopoliittista asiantuntijuutta, että voimme argumentoida kokonaisvaltaisesti Naton puolesta tai vastaan, tai siitä kuinka USA käyttää hyväksi Suomea työkalunaan Venäjää vastaan tai missä tilanteessa Venäjä pyrkisi Suomeen. Oli tilanne mikä tahansa, tosiasia on se, että Suomen oma ja itsenäinen puolustus on rappeutumassa ja tähän ilmiöön haluan tuoda jotain sisältöä.</p><p>&nbsp;</p><p>Sitten kun katsoo modernia miestä niin voi pohtia, että kuinka sotakuntoinen suomalainen mies tänä päivänä ylipäätään on. Maa, jossa fyysinen aines on mentaalisti, fyysisesti ja spirituaalisesti heikkoa, ei pysty turvaamaan itseään sisäistä saati ulkoista uhkaa vastaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Toisaalta ymmärrän hyvin sen että usea ei koe monikulttuurista, feminististä ja EU-liitovaltiokehityksellistä Suomea omakseen. Kulutuskeskeisyys, ääriyksilöllisyys, kotimaan luonnosta vieraantuminen ja epäsivistymättömyys ovat myös tekijöitä jotka heikentävät samassa veneessä olemisen tuntemusta. Moni voi kysyä millaisen Suomen puolesta taistelisin ja kuolisin?</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen tulee moninkertaistaa puolustusmäärärahat ja tämän lisäksi aktivoida kansalaisia myös siviilissä sisäisiä ja ulkoisia uhkakuvia vastaan. Jokainen voi tehdä isänmaansa eteen maanpuolustuksellista työtä useassa muussakin yhteydessä kuin vain armeijassa. Joissakin skeenaariossa valtakunnan armeija ei edes ole se paras konteksti toimia isänmaan puolesta. Yhteiskunnan ottaessa tietyn suunnan patriootit ja kansallismieliset voivat itse asiassa olla ne jotka ovat tähtäimessä!</p><p>&nbsp;</p><p>Ensimmäinen askel on konfliktin kohdatessa pystyä huolehtimaan itsestään ja läheisistään niin että ei ole taakkana muille. Uusavuttomuus, yleinen velttous, päihteet ja toisten huolehdittavaksi heittäytyvät &rdquo;aikuiset lapset&rdquo; vievät yllättävän paljon voimavaroja ja tämä kaikki on pois itse maanpuolustustyöstä.</p><p>&nbsp;</p><p>Jonkun henkilön ikä, sairaus tai vamma ei suoranaisesti tarkoita sitä että tämä henkilö on täysin toisten huolettavana. Aina voi tehdä jotakin sen eteen että on mahdollisimman vähän taakkana toisille. Jokaisella on kykyjensä mukaan velvollisuus osallistua vihollisen torjuntaan ja/tai tukea tätä taistelua. Mitä enemmän joku tekee, sitä kunniakkaampi ja arvostetumpi tämä toimija on.</p><p>&nbsp;</p><p>Meidän suomalaisten tulee ymmärtää, että emme voi missään tapauksessa ulkoistaa puolustusta jollekin ulkopuoliselle toimijalle, kuten Natolle, jonka luonteesta tai tarkoitusperistä emme edes tiedä, tai sen mitä tiedämme niin se ei välttämättä kestä filosofista(moraalista) tarkastelua.</p><p>&nbsp;</p><p>Tasavallan presidentin tulee ehdottomasti käyttää arvovaltaansa itsenäisen Suomen puolustamisen vahvistamiseksi ja niihin työkaluihin, jolla saamme maanpuolustuksen sille tolalle, ettei ulkopuolinen uhkaaja näe järkeväksi lähteä valloittamaan Suomea.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentinvaaleissa laajalti huomiota ovat saaneet Suomen suhteet EU:hun sekä erityisesti Suomen suhteet Venäjään. Käydään jatkuvaa pohdintaa siitä, että onko Venäjä uhka ja pitäisikö Suomen liittyä Natoon. Näihin kysymyksiin tulisi puuttua ensisijaisesti Suomen oman puolustusmentaliteetin ja maanpuolustukseen käytettävän panoksen kautta.

 

Harvalla meistä on niin paljoa geopoliittista asiantuntijuutta, että voimme argumentoida kokonaisvaltaisesti Naton puolesta tai vastaan, tai siitä kuinka USA käyttää hyväksi Suomea työkalunaan Venäjää vastaan tai missä tilanteessa Venäjä pyrkisi Suomeen. Oli tilanne mikä tahansa, tosiasia on se, että Suomen oma ja itsenäinen puolustus on rappeutumassa ja tähän ilmiöön haluan tuoda jotain sisältöä.

 

Sitten kun katsoo modernia miestä niin voi pohtia, että kuinka sotakuntoinen suomalainen mies tänä päivänä ylipäätään on. Maa, jossa fyysinen aines on mentaalisti, fyysisesti ja spirituaalisesti heikkoa, ei pysty turvaamaan itseään sisäistä saati ulkoista uhkaa vastaan.

 

Toisaalta ymmärrän hyvin sen että usea ei koe monikulttuurista, feminististä ja EU-liitovaltiokehityksellistä Suomea omakseen. Kulutuskeskeisyys, ääriyksilöllisyys, kotimaan luonnosta vieraantuminen ja epäsivistymättömyys ovat myös tekijöitä jotka heikentävät samassa veneessä olemisen tuntemusta. Moni voi kysyä millaisen Suomen puolesta taistelisin ja kuolisin?

 

Suomen tulee moninkertaistaa puolustusmäärärahat ja tämän lisäksi aktivoida kansalaisia myös siviilissä sisäisiä ja ulkoisia uhkakuvia vastaan. Jokainen voi tehdä isänmaansa eteen maanpuolustuksellista työtä useassa muussakin yhteydessä kuin vain armeijassa. Joissakin skeenaariossa valtakunnan armeija ei edes ole se paras konteksti toimia isänmaan puolesta. Yhteiskunnan ottaessa tietyn suunnan patriootit ja kansallismieliset voivat itse asiassa olla ne jotka ovat tähtäimessä!

 

Ensimmäinen askel on konfliktin kohdatessa pystyä huolehtimaan itsestään ja läheisistään niin että ei ole taakkana muille. Uusavuttomuus, yleinen velttous, päihteet ja toisten huolehdittavaksi heittäytyvät ”aikuiset lapset” vievät yllättävän paljon voimavaroja ja tämä kaikki on pois itse maanpuolustustyöstä.

 

Jonkun henkilön ikä, sairaus tai vamma ei suoranaisesti tarkoita sitä että tämä henkilö on täysin toisten huolettavana. Aina voi tehdä jotakin sen eteen että on mahdollisimman vähän taakkana toisille. Jokaisella on kykyjensä mukaan velvollisuus osallistua vihollisen torjuntaan ja/tai tukea tätä taistelua. Mitä enemmän joku tekee, sitä kunniakkaampi ja arvostetumpi tämä toimija on.

 

Meidän suomalaisten tulee ymmärtää, että emme voi missään tapauksessa ulkoistaa puolustusta jollekin ulkopuoliselle toimijalle, kuten Natolle, jonka luonteesta tai tarkoitusperistä emme edes tiedä, tai sen mitä tiedämme niin se ei välttämättä kestä filosofista(moraalista) tarkastelua.

 

Tasavallan presidentin tulee ehdottomasti käyttää arvovaltaansa itsenäisen Suomen puolustamisen vahvistamiseksi ja niihin työkaluihin, jolla saamme maanpuolustuksen sille tolalle, ettei ulkopuolinen uhkaaja näe järkeväksi lähteä valloittamaan Suomea. 

]]>
4 http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250240-presidentinvaalit-maanpuolustus-ja-nato#comments EU ja Nato maanpuolustus Presidentti Thu, 01 Feb 2018 12:22:38 +0000 Teemu Torssonen http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250240-presidentinvaalit-maanpuolustus-ja-nato
Miksi NATOon liittymistä vastustetaan? http://emailjuuso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249726-miksi-natoon-liittymista-vastustetaan Meillä jankataan Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta vuodesta toiseen. Mutta kukaan ei tarjoa kansalle kuin kahta vaihtoehtoa. Joko liitytään NATOon tai yritetään epätoivoisesti saada Ruotsi mukaan puolustusyhteistyöhön. Siitähän ei mitään tule. Presidentti Niinistö vihjaisi kannattavansa EUn yhteistä puolustusta. Hän on tässä enemmän kuin oikeassa. Kaiken maailman vänrikki Nappulat uhoavat palstoilla, ettei sellaista vaihtoehtoa ole, NATO on se ainut oikea kumppani. Kun kiihkoissaan kirjoitetaan, unohdetaan kokonaan miksi puolet kansasta vastustaa NATOon liittymistä. Äly ei riitä selvittämään miksi. Aivan ilmiselvää on, että enemmistö kansasta kannattaa liittoutumista, mutta NATOn osalta on ongelmana, että se tuo EUn ulkopuolisen USAn maillemme. Tätä kansan enemmistö ei halua. Tulee siis tutkia voidaanko EUn sisällä liittoutua NATOon tai muulla tavoin niin, ettei vieraan mantereen ulkopuoliset komentajat, joukot ja aseet tule maahamme. Sauli Niinistö saattoi tätä tarkoittaa, muttei uskalla sanoa ääneen. Olemme niin suomettuneet länteen rapakon taakse. Itse kannatan liittoutumista vaikka NATOon, mutta ilman EUn ulkopuolisen sotilasvoiman tuloa Suomeen. EUn yli 500 miljoonan väki pystyy kyllä itseään puolustamaan ilman ulkovaltoja.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 2 http://emailjuuso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249726-miksi-natoon-liittymista-vastustetaan#comments EU ja Nato maanpuolustus Puolueettomuus Wed, 24 Jan 2018 14:08:04 +0000 Juha Hämäläinen http://emailjuuso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249726-miksi-natoon-liittymista-vastustetaan Suunnanmuutosvaalit - Paavo presidentiksi http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249519-suunnanmuutosvaalit-paavo-presidentiksi <p>Presidentinvaalien lähtökohta on se, että Sauli Niinistön linjoilla tärkeissä EU- ja euroasioissa ovat kaikki muut ehdokkaat paitsi Paavo Väyrynen ja Laura Huhtasaari. Seuraavassa hiukan perusteita omalle valinnalleni.</p><p>Tapasin presidentinvaalikampanjansa Laitilaan asti ulottaneen Väyrysen perjantaina. Yleisötilaisuuden pääteemat olivat itsenäisyyden ja päätösvallan palauttaminen Suomeen ylikansalliselta ja kankealta EU:lta, liittovaltiokehityksen vastustaminen, kiireellinen eroaminen euroalueesta, Nato-jäsenyyden torjuminen, YK:n aseman vahvistaminen sekä globalisaation virheiden korjaaminen.</p><p>Nämä Väyrysen teemat muodostavat myös Itsenäisyyspuolueen ohjelmien tärkeimmän sisällön. Monet Itsenäisyyspuolueen aktiivit tukevatkin Väyrystä eivätkä Laura Huhtasaarta. Tähän on syynsä, vaikka IPU ei puolueena olekaan asettunut virallisesti kenenkään ehdokkaan taakse. Huhtasaari ja muut Perussuomalaisten johtohahmot kannattavat Suomelle turmiollista Nato-jäsenyyttä, tai eivät ainakaan ole ilmoittaneet vastustavansa sitä. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9971134">Ylen tuoreen kyselyn mukaan</a> vain 19 % suomalaisista on samaa mieltä kuin Perussuomalaisten johto. Loput 81 % tuntuvat ymmärtävän Nato-jäsenyyden haitat ja vaarat. Naton lisäksi törmäyskurssille perussuomalaisten kanssa joutuu myös maahanmuuttokysymyksessä.</p><p>Paavo Väyrysen suhtautuminen maahanmuuttopolitiikkaan on käytännönläheistä ja inhimillistä. Hän myönsi viimeksi perjantain tilaisuudessa, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, vain toteutus on ollut heikko. Ja niinhän se on ollut, kritiikki on täysin aiheellista. Vaikka Paavo kuntavaalien aikaan &quot;heilasteli&quot; myös rasististen tahojen kanssa, se on pakko jättää nyt taakse ja todeta, ettei Paavon oma suhtautuminen ainakaan rasistista ole. Itsenäisyyspuolue otti jo Antti Pesosen aikana tiukan rasisminvastaisen linjan, joten maahanmuuttokysymys on ipulaisille tärkeä myös presidentinvaaleissa. Laura Huhtasaaresta taas näkee kilometrin päähän, että hän on liian fanaattinen maahanmuuton vastustuksessaan. Hän puhuu aiheesta silmät kiiluen ja näkee punaista, jos joku mainitsee sanan islam.</p><p>Yhteiskunnan toiminnan kannalta ratkaisevaa ei kuitenkaan ole maahanmuutto, vaan globalisaation (myös EU:n ja euron) myötä hävinneet työpaikat, työssäkäyvien köyhien kasvava määrä, päätäntävallan luovuttaminen ylikansalliselle EU:lle, valtion velkaantuminen liikepankeille sekä tästä johtuva valtion ja kuntien toimintaedellytysten heikentyminen ja jatkuvat leikkaukset. Omaa rahaa ei ole, eikä valtio saa rahaa hallinnoida. Valta on annettu liikepankeille. Tämä kaikki on myös ollut bensaa rasistisen äärioikeiston liekkeihin. Ongelmat omassa toimeentulossa synnyttävät sosiaalisia ongelmia. Länsimaissa on siirrytty ns. yhden elättäjän mallista kahden elättäjän malliin, eikä sekään aina tahdo riittää, vaan työssäkäyvät joutuvat usein hakemaan tukea asumiseen tai jopa toimeentulotukea. Erityisesti palvelualojen työt ovat huonosti palkattuja.</p><p>Väyrynen vertasi nykyhetkeä 1930-lukuun ja Svinhufvudin johtamaan Suomeen. Tuolloin oikeistovalta lopulta pysäytettiin Maalaisliiton ja SDP:n yhteistyöllä, ja Kyösti Kallio valittiin presidentiksi. Siitä alkoi pitkä punamultayhteistyö. Ilman sitä olisi hyvinvointivaltio jäänyt syntymättä. Ja vaarassa se on nytkin, jos oikeistovalta jatkuu.</p><p>Presidenttiehdokas Sauli Niinistö kiertelee ja kaartelee Nato-jäsenyydestä kysyttäessä, mikä johtuu vain siitä, että hän haluaa Suomen Naton jäseneksi, mutta ei voi sitä suoraan tässä kohtaa myöntää, kun on (toistaiseksi hyvä) mahdollisuus tulla valituksi toiselle kuusivuotiskaudelle. Niinistön johdolla Suomi kuitenkin solmi Naton kanssa isäntämaasopimuksen v. 2014, minkä jälkeen amerikkalaiset ovat ahkerasti harjoitelleet Suomessa niin maassa, merellä kuin ilmassa.</p><p>Niinistö allekirjoitti ennen vuodenvaihdetta työttömien aktiivimallin, ja heti sen jälkeen hän ilmoitti kannattavansa sitä, <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/239036-vaittely-aktiivimallista-levisi-presidenttikisaan-sauli-niinisto-eihan-se-heikenna#.WlX2EcpfKB4.facebook">jos turvataan se, että jokaisella on mahdollisuus täyttää aktiivivelvoitteet</a>. Todellisuudessa hän ei asettanut mallille mitään ehtoja allekirjoittaessaan lain.</p><p>Ikävintä ja vakavinta Niinistön suhteen on kuitenkin se, millä tavalla hän on ollut mukana ajamassa Suomen niin EU:hun kuin euroon. Suomessa toteutettiin 1990-luvulla ennen näkemätön kansalaisten kaksoisharhautus. Ensin ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa ennen EU-jäsenyyttä sanottiin, ettei EU-jäsenyys voi vielä merkitä sitoutumista talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen (euron käyttöönottoon). Kolme vuotta myöhemmin Lipponen ja Niinistö taas totesivat, että euroon liittymisestä päätettiin samalla, kun liityttiin EU:hun, vaikka näin nimenomaan ei ollut päätetty. Eurosta ei järjestetty Suomessa kansanäänestystä. Ruotsissa ja Tanskassa järjestettiin, ja molemmat maat päättivät jäädä euroalueen ulkopuolelle. Niin olisi Suomikin päättänyt, jos kansalta olisi kysytty.</p><p>Joten, äänestän Paavo Väyrystä demokratian, paikallisen päätäntävallan, oman rahan, itsenäisyyden, puolueettomuuden, aidon kansainvälisen yhteistyön ja osittain myös maahanmuuttopolitiikan takia. Toivon, että nämä vaalit avaavat monien silmät näkemään nykyisen presidentin toimien kyseenalaisuuden. Meillä on mahdollisuus äänestää maallemme uusi suunta ja parempi tulevaisuus. Käyttäkää äänioikeuttanne, sillä siinä on voima, jota vastaan ei lopulta pärjää suurellakaan rahalla!</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentinvaalien lähtökohta on se, että Sauli Niinistön linjoilla tärkeissä EU- ja euroasioissa ovat kaikki muut ehdokkaat paitsi Paavo Väyrynen ja Laura Huhtasaari. Seuraavassa hiukan perusteita omalle valinnalleni.

Tapasin presidentinvaalikampanjansa Laitilaan asti ulottaneen Väyrysen perjantaina. Yleisötilaisuuden pääteemat olivat itsenäisyyden ja päätösvallan palauttaminen Suomeen ylikansalliselta ja kankealta EU:lta, liittovaltiokehityksen vastustaminen, kiireellinen eroaminen euroalueesta, Nato-jäsenyyden torjuminen, YK:n aseman vahvistaminen sekä globalisaation virheiden korjaaminen.

Nämä Väyrysen teemat muodostavat myös Itsenäisyyspuolueen ohjelmien tärkeimmän sisällön. Monet Itsenäisyyspuolueen aktiivit tukevatkin Väyrystä eivätkä Laura Huhtasaarta. Tähän on syynsä, vaikka IPU ei puolueena olekaan asettunut virallisesti kenenkään ehdokkaan taakse. Huhtasaari ja muut Perussuomalaisten johtohahmot kannattavat Suomelle turmiollista Nato-jäsenyyttä, tai eivät ainakaan ole ilmoittaneet vastustavansa sitä. Ylen tuoreen kyselyn mukaan vain 19 % suomalaisista on samaa mieltä kuin Perussuomalaisten johto. Loput 81 % tuntuvat ymmärtävän Nato-jäsenyyden haitat ja vaarat. Naton lisäksi törmäyskurssille perussuomalaisten kanssa joutuu myös maahanmuuttokysymyksessä.

Paavo Väyrysen suhtautuminen maahanmuuttopolitiikkaan on käytännönläheistä ja inhimillistä. Hän myönsi viimeksi perjantain tilaisuudessa, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, vain toteutus on ollut heikko. Ja niinhän se on ollut, kritiikki on täysin aiheellista. Vaikka Paavo kuntavaalien aikaan "heilasteli" myös rasististen tahojen kanssa, se on pakko jättää nyt taakse ja todeta, ettei Paavon oma suhtautuminen ainakaan rasistista ole. Itsenäisyyspuolue otti jo Antti Pesosen aikana tiukan rasisminvastaisen linjan, joten maahanmuuttokysymys on ipulaisille tärkeä myös presidentinvaaleissa. Laura Huhtasaaresta taas näkee kilometrin päähän, että hän on liian fanaattinen maahanmuuton vastustuksessaan. Hän puhuu aiheesta silmät kiiluen ja näkee punaista, jos joku mainitsee sanan islam.

Yhteiskunnan toiminnan kannalta ratkaisevaa ei kuitenkaan ole maahanmuutto, vaan globalisaation (myös EU:n ja euron) myötä hävinneet työpaikat, työssäkäyvien köyhien kasvava määrä, päätäntävallan luovuttaminen ylikansalliselle EU:lle, valtion velkaantuminen liikepankeille sekä tästä johtuva valtion ja kuntien toimintaedellytysten heikentyminen ja jatkuvat leikkaukset. Omaa rahaa ei ole, eikä valtio saa rahaa hallinnoida. Valta on annettu liikepankeille. Tämä kaikki on myös ollut bensaa rasistisen äärioikeiston liekkeihin. Ongelmat omassa toimeentulossa synnyttävät sosiaalisia ongelmia. Länsimaissa on siirrytty ns. yhden elättäjän mallista kahden elättäjän malliin, eikä sekään aina tahdo riittää, vaan työssäkäyvät joutuvat usein hakemaan tukea asumiseen tai jopa toimeentulotukea. Erityisesti palvelualojen työt ovat huonosti palkattuja.

Väyrynen vertasi nykyhetkeä 1930-lukuun ja Svinhufvudin johtamaan Suomeen. Tuolloin oikeistovalta lopulta pysäytettiin Maalaisliiton ja SDP:n yhteistyöllä, ja Kyösti Kallio valittiin presidentiksi. Siitä alkoi pitkä punamultayhteistyö. Ilman sitä olisi hyvinvointivaltio jäänyt syntymättä. Ja vaarassa se on nytkin, jos oikeistovalta jatkuu.

Presidenttiehdokas Sauli Niinistö kiertelee ja kaartelee Nato-jäsenyydestä kysyttäessä, mikä johtuu vain siitä, että hän haluaa Suomen Naton jäseneksi, mutta ei voi sitä suoraan tässä kohtaa myöntää, kun on (toistaiseksi hyvä) mahdollisuus tulla valituksi toiselle kuusivuotiskaudelle. Niinistön johdolla Suomi kuitenkin solmi Naton kanssa isäntämaasopimuksen v. 2014, minkä jälkeen amerikkalaiset ovat ahkerasti harjoitelleet Suomessa niin maassa, merellä kuin ilmassa.

Niinistö allekirjoitti ennen vuodenvaihdetta työttömien aktiivimallin, ja heti sen jälkeen hän ilmoitti kannattavansa sitä, jos turvataan se, että jokaisella on mahdollisuus täyttää aktiivivelvoitteet. Todellisuudessa hän ei asettanut mallille mitään ehtoja allekirjoittaessaan lain.

Ikävintä ja vakavinta Niinistön suhteen on kuitenkin se, millä tavalla hän on ollut mukana ajamassa Suomen niin EU:hun kuin euroon. Suomessa toteutettiin 1990-luvulla ennen näkemätön kansalaisten kaksoisharhautus. Ensin ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa ennen EU-jäsenyyttä sanottiin, ettei EU-jäsenyys voi vielä merkitä sitoutumista talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen (euron käyttöönottoon). Kolme vuotta myöhemmin Lipponen ja Niinistö taas totesivat, että euroon liittymisestä päätettiin samalla, kun liityttiin EU:hun, vaikka näin nimenomaan ei ollut päätetty. Eurosta ei järjestetty Suomessa kansanäänestystä. Ruotsissa ja Tanskassa järjestettiin, ja molemmat maat päättivät jäädä euroalueen ulkopuolelle. Niin olisi Suomikin päättänyt, jos kansalta olisi kysytty.

Joten, äänestän Paavo Väyrystä demokratian, paikallisen päätäntävallan, oman rahan, itsenäisyyden, puolueettomuuden, aidon kansainvälisen yhteistyön ja osittain myös maahanmuuttopolitiikan takia. Toivon, että nämä vaalit avaavat monien silmät näkemään nykyisen presidentin toimien kyseenalaisuuden. Meillä on mahdollisuus äänestää maallemme uusi suunta ja parempi tulevaisuus. Käyttäkää äänioikeuttanne, sillä siinä on voima, jota vastaan ei lopulta pärjää suurellakaan rahalla!

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

]]>
9 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249519-suunnanmuutosvaalit-paavo-presidentiksi#comments EU ja Nato Euro globalisaatio Presidentinvaalit 2018 Sun, 21 Jan 2018 15:32:41 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249519-suunnanmuutosvaalit-paavo-presidentiksi
Suomi ja kansa ensin vaiko Euroopan unioni ja Nato? http://tarjapitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249098-suomi-ja-kansa-ensin-vaiko-euroopan-unioni-ja-nato <p>Kansanliikkeiden presidenttiehdokkaat Sauli Niinistö ja Paavo Väyrynen alkavat olla taisteluvaiheessa keskenään tulevan kahden vaalikampanjaviikon aikana. Tuskin heillä tulee olemaan yhtä ystävällistä sanaa toisilleen sillä niin kaukana ovat heidän Suomea koskevat linjansa.</p><p>Sauli Niinistön presidentillinen asema on vienyt hänet ylhäälle valtioiden päämiesten tapaamisiin ja EU:n valtikkaa kohti niin, ettei hänellä ole ollut sanaa sille asialle miten maan hallitus on käsitellyt suomalaisten pyhintä ja tärkeitä eli sotea sekä viimeksi puolustuskyvyttömiä &ndash; työttömiä. Heitä juuri, jotka ovat osattomia yhteiskunnassa, hallitus ottanut heidät kuritettavakseen.</p><p>Väyrynen aikoo olla kansan puolella. Ensinnäkin hän vie Niinistön tilille vanhoista asioista. Kuinka EU:iin mentiin ja huomattiin yhtäkkiä Paavo Lipposen ja Sauli Niinistön ilmoitusluontoisena asiana, että olemmekin jo rahaunionissa? Naton isäntämaasopimus Suomen kanssa (2014) on ollut sopiva linkki nyt kun lupauduttiin EU:n sotilasliitovaltiokehitykseen, jossa useimmat Euroopan valtiot ovat Naton jäseniä.</p><p>Toisekseen tullaan liittovaltion ytimeen kaikella muullakin tavalla - siellä ollaan sitten ison käden kaitselmuksessa. Karhu ärähtelee jo sillä Ranska ja Saksa yhdessä ovat hädissään oman ja Euroopan yhteisen selviämisen vuoksi. Yksi iso sieltä karkasi jo, Iso-Britannian tilaa sanotaan nyt Brexitiksi. Tarvittiin siis Suomi tiukasti Eurooppaan. Finland first heillekin sillä Suomi on aina ollut nöyrä valtio, joka on ollut vietävissä vuosisatojen ajan muille valtoille. Ihmeellistä kyllä, nyt suostutaan vapaaehtoisesti ilman sotaa ja vastarintaa.</p><p>Toimittaja Seija Vaaherkumpu on nokitellut mielinmäärin Väyrystä viime maanantaina (8.1) studioyleisön edessä. Väyrynen ei saisi rakentaa voitonyritystään kansan suosiollisuuden pohjalle, ei sittenkään vaikka vakaat gallupit ovat vuosikausia näyttäneet, että suomalaiset eivät halua edes Natojäsenyyttä. Väyrysen muki- ja kirjakauppa ei ollut studiossa olleiden Mikael Jugnerin ja Mari K. Niemen mukaan valtiomiesmäistä ja sopivaa toimitaa.</p><p>Minun mielestäni se on humoristista ja keventävää, että samalla kun he tapaavat ihmisiä he myyvät tuotteitakin. Tästä edespäin Väyrynen tekee sen yhdessä puolisonsa Vuokko Väyrysen kanssa. Eikö se sentään ole reilua ja oikein avointa vaalirahatyötä? Väyrysen mukaan valtamedia auttaa istuvaa presidenttiä ja raharikkaat ovat antaneet Niininistölle suuria summia vaikka hänen massissaan oli ennestäänkin paljon. Eiköhän anneta - toimittaja Vaaherkumpu Väyrysenkin yrittää vakavissaan kohti arvovirkaa sillä hänellä on siihen vähintäänkin yhtä paljon pätevyyttä kuin Niinistöllä, mahdollisesti enemmänkin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansanliikkeiden presidenttiehdokkaat Sauli Niinistö ja Paavo Väyrynen alkavat olla taisteluvaiheessa keskenään tulevan kahden vaalikampanjaviikon aikana. Tuskin heillä tulee olemaan yhtä ystävällistä sanaa toisilleen sillä niin kaukana ovat heidän Suomea koskevat linjansa.

Sauli Niinistön presidentillinen asema on vienyt hänet ylhäälle valtioiden päämiesten tapaamisiin ja EU:n valtikkaa kohti niin, ettei hänellä ole ollut sanaa sille asialle miten maan hallitus on käsitellyt suomalaisten pyhintä ja tärkeitä eli sotea sekä viimeksi puolustuskyvyttömiä – työttömiä. Heitä juuri, jotka ovat osattomia yhteiskunnassa, hallitus ottanut heidät kuritettavakseen.

Väyrynen aikoo olla kansan puolella. Ensinnäkin hän vie Niinistön tilille vanhoista asioista. Kuinka EU:iin mentiin ja huomattiin yhtäkkiä Paavo Lipposen ja Sauli Niinistön ilmoitusluontoisena asiana, että olemmekin jo rahaunionissa? Naton isäntämaasopimus Suomen kanssa (2014) on ollut sopiva linkki nyt kun lupauduttiin EU:n sotilasliitovaltiokehitykseen, jossa useimmat Euroopan valtiot ovat Naton jäseniä.

Toisekseen tullaan liittovaltion ytimeen kaikella muullakin tavalla - siellä ollaan sitten ison käden kaitselmuksessa. Karhu ärähtelee jo sillä Ranska ja Saksa yhdessä ovat hädissään oman ja Euroopan yhteisen selviämisen vuoksi. Yksi iso sieltä karkasi jo, Iso-Britannian tilaa sanotaan nyt Brexitiksi. Tarvittiin siis Suomi tiukasti Eurooppaan. Finland first heillekin sillä Suomi on aina ollut nöyrä valtio, joka on ollut vietävissä vuosisatojen ajan muille valtoille. Ihmeellistä kyllä, nyt suostutaan vapaaehtoisesti ilman sotaa ja vastarintaa.

Toimittaja Seija Vaaherkumpu on nokitellut mielinmäärin Väyrystä viime maanantaina (8.1) studioyleisön edessä. Väyrynen ei saisi rakentaa voitonyritystään kansan suosiollisuuden pohjalle, ei sittenkään vaikka vakaat gallupit ovat vuosikausia näyttäneet, että suomalaiset eivät halua edes Natojäsenyyttä. Väyrysen muki- ja kirjakauppa ei ollut studiossa olleiden Mikael Jugnerin ja Mari K. Niemen mukaan valtiomiesmäistä ja sopivaa toimitaa.

Minun mielestäni se on humoristista ja keventävää, että samalla kun he tapaavat ihmisiä he myyvät tuotteitakin. Tästä edespäin Väyrynen tekee sen yhdessä puolisonsa Vuokko Väyrysen kanssa. Eikö se sentään ole reilua ja oikein avointa vaalirahatyötä? Väyrysen mukaan valtamedia auttaa istuvaa presidenttiä ja raharikkaat ovat antaneet Niininistölle suuria summia vaikka hänen massissaan oli ennestäänkin paljon. Eiköhän anneta - toimittaja Vaaherkumpu Väyrysenkin yrittää vakavissaan kohti arvovirkaa sillä hänellä on siihen vähintäänkin yhtä paljon pätevyyttä kuin Niinistöllä, mahdollisesti enemmänkin.

]]>
1 http://tarjapitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249098-suomi-ja-kansa-ensin-vaiko-euroopan-unioni-ja-nato#comments EU ja Nato Paavo Väyrynen Presidentti Sauli Niinistö Vaaliväittely Sat, 13 Jan 2018 18:16:34 +0000 Tarja Pitkänen http://tarjapitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249098-suomi-ja-kansa-ensin-vaiko-euroopan-unioni-ja-nato
Suomi nousee työllä ja taidolla http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248958-suomi-nousee-tyolla-ja-taidolla <p><strong>&rdquo;</strong><strong>Hitlerin Saksa oli myös korruptoitunut komentotalous, jonka väitetyt saavutukset osoittautuvat lähempää katsoen ennemmin propagandakuviksi kuin kiistattomaksi todellisuudeksi.</strong></p><p><br /><strong>Erityisesti kansallissosialistien innokkaasti mainostamat työllisyystoimet jäivät lyhytjänteisiksi ja tehottomiksi. Yhä kuuluisa moottoriteiden rakennushanke oli alusta lähtien propagandatempaus, jonka työllisyysvaikutukset olivat mitättömät.</strong><br /><br /><strong>Todellista vaikutusta työllisyyteen oli vasta vuonna 1934 aloitetulla massiivisella varusteluohjelmalla. Hitlerin Saksan kaltaisessa diktatuurissa oli mahdollista käyttää typerryttävä osuus julkisista menoista tykkeihin, koska voin tuotannosta ei tarvinnut niin välittää.&rdquo;</strong><strong><strong> <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005519582.html">https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005519582.html</a></strong></strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>If you care about climate change, natural gas combined cycle plants remain the most cost-effective way to reduce CO2 emissions costs at the present time.</strong> <a href="https://www.brookings.edu/blog/planetpolicy/2016/10/17/new-results-on-the-net-benefits-of-low-carbon-electricity-technologies/">https://www.brookings.edu/blog/planetpolicy/2016/10/17/new-results-on-the-net-benefits-of-low-carbon-electricity-technologies/</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>And Oxford University climate scientist Myles Allen claims<a href="https://critical-angle.net/2016/10/05/carbon-sequestration-in-basalts/amp/?__twitter_impression=true#_edn2" name="_ednref2">[2]</a>: &ldquo;A global ban on fossil fuels is neither affordable nor enforceable, so capture and disposal of CO2 is the only option. Assuming we don&rsquo;t want to turn the world over to cultivating biofuels and resort to eating insects, then there will always be some uses of fossil fuels for which there is no effective non-fossil substitute, much as environmentalists hate to admit it. &ldquo;</p><p><a href="https://critical-angle.net/2016/10/05/carbon-sequestration-in-basalts/amp/?__twitter_impression=true">https://critical-angle.net/2016/10/05/carbon-sequestration-in-basalts/amp/?__twitter_impression=true</a></p><p>&nbsp;</p><p>Ja Oxfordin yliopiston ilmastotutkija Myles Allen väittää [2]: &quot;Fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuinen kielto ei ole edullinen eikä täytäntöönpanokelpoinen, joten hiilidioksidin talteenotto ja käyttö on ainoa vaihtoehto. Olettaen, ettemme halua kääntää maailmaa biopolttoaineiden viljelyyn ja turvautumaan hyönteisten syömiseen, niin aina tulee olemaan joitakin fossiilisten polttoaineiden käyttötapoja, joihin ei ole olemassa tehokasta ei-fossiilista korviketta, aivan kuten ympäristönsuojelijat vihaavat myöntää sitä.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Nykyaikana panostaminen uusiutuvaan energiaan perusteluineen asettuu lähemmässä tarkastelussa jonnekin sotateollisuuden ja kansallissosialistien mainostamien työllisyystempausten välimaastoon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hitlerin Saksa oli myös korruptoitunut komentotalous, jonka väitetyt saavutukset osoittautuvat lähempää katsoen ennemmin propagandakuviksi kuin kiistattomaksi todellisuudeksi.


Erityisesti kansallissosialistien innokkaasti mainostamat työllisyystoimet jäivät lyhytjänteisiksi ja tehottomiksi. Yhä kuuluisa moottoriteiden rakennushanke oli alusta lähtien propagandatempaus, jonka työllisyysvaikutukset olivat mitättömät.

Todellista vaikutusta työllisyyteen oli vasta vuonna 1934 aloitetulla massiivisella varusteluohjelmalla. Hitlerin Saksan kaltaisessa diktatuurissa oli mahdollista käyttää typerryttävä osuus julkisista menoista tykkeihin, koska voin tuotannosta ei tarvinnut niin välittää.” https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005519582.html

 

 

If you care about climate change, natural gas combined cycle plants remain the most cost-effective way to reduce CO2 emissions costs at the present time. https://www.brookings.edu/blog/planetpolicy/2016/10/17/new-results-on-the-net-benefits-of-low-carbon-electricity-technologies/

 

 

And Oxford University climate scientist Myles Allen claims[2]: “A global ban on fossil fuels is neither affordable nor enforceable, so capture and disposal of CO2 is the only option. Assuming we don’t want to turn the world over to cultivating biofuels and resort to eating insects, then there will always be some uses of fossil fuels for which there is no effective non-fossil substitute, much as environmentalists hate to admit it. “

https://critical-angle.net/2016/10/05/carbon-sequestration-in-basalts/amp/?__twitter_impression=true

 

Ja Oxfordin yliopiston ilmastotutkija Myles Allen väittää [2]: "Fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuinen kielto ei ole edullinen eikä täytäntöönpanokelpoinen, joten hiilidioksidin talteenotto ja käyttö on ainoa vaihtoehto. Olettaen, ettemme halua kääntää maailmaa biopolttoaineiden viljelyyn ja turvautumaan hyönteisten syömiseen, niin aina tulee olemaan joitakin fossiilisten polttoaineiden käyttötapoja, joihin ei ole olemassa tehokasta ei-fossiilista korviketta, aivan kuten ympäristönsuojelijat vihaavat myöntää sitä.”

 

Nykyaikana panostaminen uusiutuvaan energiaan perusteluineen asettuu lähemmässä tarkastelussa jonnekin sotateollisuuden ja kansallissosialistien mainostamien työllisyystempausten välimaastoon.

]]>
6 http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248958-suomi-nousee-tyolla-ja-taidolla#comments EU ja Nato EU:n tulevaisuuden suunta Hylkääminen Thu, 11 Jan 2018 07:23:42 +0000 Jouni Aro http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248958-suomi-nousee-tyolla-ja-taidolla