ElenaMariaUusitalo Sosiaalinen sillisalaatti

Kaikki blogit puheenaiheesta EU-puolustuspolitiikka

Myös Suomi tarvitsee turvakseen ydinasepelotteen

"Venäjä valtaa Suomen - realistinen kohuelokuva puhuttaa ranskalaisdiplomaatteja: 'Se, että Suomi ei ole Natossa, on ongelma'” on tuore otsikko Iltalehdessä (IL 9.6.2019).

Odotan, milloin tuo ranskalaisen Le chant du loup -elokuva (suom. Suden huuto) nähtäisiin vaikka Ylen kanavilla ja olisi koko Suomen kansan opiksi, että Natoon myös Suomen olisi syytä kuulua.

Se ydinaseturva siis Suomelta puuttuu Naton ulkopuolella.

Myös Suomi tarvitsee turvakseen ydinasepelotteen

"Venäjä valtaa Suomen - realistinen kohuelokuva puhuttaa ranskalaisdiplomaatteja: 'Se, että Suomi ei ole Natossa, on ongelma'” on tuore otsikko Iltalehdessä (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/01e5c619-20c6-48e3-a360-19e809421e20). Odotan, milloin tuo tuo ranskalaisen Le chant du loup -elokuva (suom.

Puolustuksen ja rajavalvonnan asialle Brysseliin

Huhtikuun puolessavälissä sain yllättävän pyynnön asettua ehdolle europarlamenttivaaleissa Suomen Keskustan riveissä. Muutaman päivän mietittyäni ja lukuisten puheluiden jälkeen päätin suostua pyyntöön. Vaaliteemani liittyvät lähinnä Suomen puolustukseen ja EU:n ulkorajojen valvontaan. 

Puolustusta turvaamaan Brysseliin

Suomen puolustus nojautuu yleisen asevelvollisuuteen ja suureen reserviin, jota tukee erittäin laaja vapaaehtoistoiminta ja -koulutus. Noin 70 prosenttia nuorista miehistä suorittaa edelleen asepalveluksen, jonka jälkeen he ovat sijoitettuina Puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin noin 10-15 vuoden ajan riippuen henkilön sodan ajan tehtävästä, sotilasarvosta sekä siviilikoulutuksesta ja työtehtävästä.

Presidentti Niinistö kannatti väkevästi EU-armeijaa, Ruotsi ei

Presidentti Sauli Niinistö antoi perjantaina haastattelun Iltalehdelle otsikolla ”Kulkeeko Ruotsi eri polkua kuin Suomi Euroopan puolustamisessa? - Presidentti Niinistö kertoo IL:n haastattelussa, miten asia on” (IL 11.2.2019).

Haastattelun aihe oli EU:n puolustusyhteistyö, johon Suomi ja Ruotsi suhtautuvat eri tavoin.

Iltalehden toimittaja Kreeta Karvala kysyi Niinistöltä seuraavasti:

Kylmän sodan tuulet puhaltavat – myös Eurooppaan

Presidentti Trump ilmoitti eilen USAn vetäytyvän vuosikymmeniä kestäneestä INF (Intermediate-Range Nuclear Forces)-sopimuksesta. Sen allekirjoittivat vuonna 1987 USAn silloinen presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatsov. 

Sotilaallisen kauttakulun salliminen on Suomen ensimmäinen koe EU-puolustuksessa

Yhdysvaltain Eurooppa-joukkojen (USAREUR) maavoimien komentaja Ben Hodges nosti sotajoukkojen siirtoon liittyvät ongelmat esille ensi kerran lehtihaastattelussa marraskuussa 2015 (Defence Matters 18.11.2015). Sen jälkeen asiaa on pidetty yllä monessa yhteydessä (esim.

Presidenttiehdokas Niinistö: Venäjä päättää Suomen Nato-asian - ei Suomi itse

Ylen torstaisessa presidentinvaalitentissä saimme presidenttiehdokas Niinistön esittämänä melko kattavan selvyyden siitä, milloin Suomi olisi valmis liittymään Natoon ja minkä ehtojen tulisi täyttyä, että Suomi olisi halukas Nato-jäsenyyteen.

Suomen EU-puolustushanke ja Nato-korvike taisivat lässähtää kuin pannukakku

”EU:n puolustusyhteistyö vietävä niin pitkälle kuin mahdollista.” totesi presidentti Sauli Niinistö Ylen ykkösaamussa 14.1.2017 (Yle Areena 14.1.2017).

Presidentti Sauli Niinistö on tyytyväinen EU:n puolustusyhteistyön syventämiseen” oli puolestaan uutisotsikko Verkkouutisissa 8.6.2017 (Verkkouutiset 8.6.2017).

Puolustusministeri puolustaa

Puolustusministeri Jussi Niinistö esittää neljää kosmeettisen edullista konstia Venäjän Iskanderohjusten torjuntaan. Hänen mukaansa Suomella ei ole varaa hankkia varsinaista Iskanderien torjuntajärjestelmää kuten Ruotsi, joka hankkii Patriot-ohjusjärjestelmän. Niinistön lisäperusteluna on lisäksi se, että useilla miljardeilla euroillakin saataisiin vain rajallinen torjuntakyky.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä